Launo Päivätie pohtii kolumnissaan liikunnan vaikutusta ilmastonmuutokseen: Pitkä on ensilumen hiihtäjän hiilijalanjälki

Launo Päivätie pohtii kolumnissaan liikunnan vaikutusta ilmastonmuutokseen: Pitkä on ensilumen hiihtäjän hiilijalanjälki

Mestarihiihtäjä Iivo Niskanen kertoi lehtihaastattelussa olevansa syvästi huolissaan ilmastonmuutoksesta. Italian jäätikköleiri 3 000 metrin korkeudessa oli mennä pieleen, kun lunta oli vähän. Onneksi olosuhteet Kuopiossa ovat säilölumen ansiosta paremmat, olympiavoittaja kiitteli kotikaupunkiaan.

Urheilun ympäristövaikutuksista on tähän asti puhuttu yllättävän vähän. Ilmeisesti siksi, että nykyurheilu on sen luokan viihdebisnestä, että sen vuoksi siitä ei saa puhua pahaa. On helpompaa syyllistää lihansyöjiä, maidonjuojia ja yksityisautoilua kuin urheilua ilmaston lämpenemisestä.

Sikäli mikäli formulat tai ralliautoilu lasketaan urheiluksi laisinkaan, ne ovat kuitenkin ilmaston kannalta turmiollisinta ja turhinta ajanvietettä.

Paitsi että kilpa-autot pörräävät ympyrää tai pöllyttävät hiekkateitä viikonlopun, ne lennätetään valtavine huoltojoukkoineen rahtikoneilla ympäri maailmaa, mantereelta toiselle. Moottoriurheilu on ympäristöterrorismia räikeimmillään.

Ympäristölle turmiollisia ovat myös jalkapallo ja jääkiekko.

Esimerkiksi jalkapallon Mestareiden liigan joukkueita lennätetään eri puolille Eurooppaa potkimaan puoleksitoista tunniksi palloa ja sen jälkeen takaisin kotiinsa. Mitä järkeä?

Tai onko järkeä siinä, että pari NHL-jääkiekkoseuraa lennätetään Helsinkiin pelaamaan keskinäisiä pelejään? Ilmaston kannalta ei järjen häivää.

Ympäristölle turmiollisia ovat myös jalkapallo ja jääkiekko.

Globaali urheilu on pöhötautista bisnestä, joka vähät välittää ympäristövastuustaan. Esimerkiksi olympialiikkeen alkuperäinen ajatus

citius, altius, fortius

ymmärretään nykyisin nopeammin korkeampia voittoja voimakkaimmille urheilujärjestöille ja niiden sisäpiirissä kähmiville korruptoituneille liikemiehille.

Suorastaan paradoksaalista on se, että kiistattomasta ilmastonmuutoksesta huolimatta urheilubisneksessä kehitetään jatkuvasti keinoja, joilla kesälajeja voidaan harrastaa talvella ja talvilajeja kesällä.

Samalla kun ollaan kantavinaan huolta ympäristöstä ja yhteiskuntavastuusta, edistetään ilmakehän lämpenemistä. Sahataan siis omaa oksaa ja edistetään maailmanloppua.

Jäähallit ja uimahallit ovat suurimpia energiasyöppöjä. Harakoille menevät myös lämmitettävien tekonurmikenttien vaatima energiankulutus.

Ilman energian kerskakulutusta eivät synny myöskään kesän yli säilötystä tykkilumesta tehdyt ensilumen ladut ja ensirinteet. Jos Eino Leino eläisi, hän varmaankin kirjoittaisi runonsa uusiksi: Hyvä on hiihtäjän hiihdellä, mutta pitkä on hiilijalanjälki.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
launo.paivatie@gmail.com

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat

Kommentoidut