Päätoimittajalta: Savustettua ahventa, suklaata ja raikaskielisiä puheluita - Murroksen keskellä lehteä tehdään lukijoille

Media-alan muutokset ovat samankaltaiset kuin muillakin aloilla. Muutoksen vauhti on hurja ja katseet on käännettävä tulevaisuuteen.

Päätoimittajalta: Savustettua ahventa, suklaata ja raikaskielisiä puheluita - Murroksen keskellä lehteä tehdään lukijoille

Eräs Itä-Savon lukija sanoi lukevansa aamulla lehden voidakseen osallistua päivän mittaan keskusteluihin työpaikalla. Toinen soitti kiihtyneenä, kun ravitulokset puuttuivat ”taas”. Jakeluhäiriö tai näköislehteen kirjautumisongelma saa päätoimittajan puhelimen soimaan myös sunnuntaiaamuna. Saa soida. Lehteä ei tehdä ilman yhteyttä lukijoihin.

Tällä viikolla toimitus sai suklaata kiitokseksi, viime viikolla tuli savustettuja ahvenia. Joskus lukija soittaa ”raikkaanpuoleisen” kritiikkipuhelun, joka saa tunteet kuumenemaan. Lehdessä tehdään töitä sydämellä ja palaute voi kirpaista syvältäkin. Parhaimmillaan näkemykset lähenevät toisiaan eivätkä asialliset kritiikit mene hukkaan.

Ihmisen aikaa, rahaa ja mielenkiintoa tavoittelee moni taho.

Ihmiset lukevat lehtiä, haluavat tietoa, tarinoita ja elämyksiä. Mediaa kulutetaan äärimmäisen monilla eri tavoilla. Enää ei voida lokeroida asiakkaitakaan samalla helppoudella kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten.
Suomalaiset ovat lukukansaa, jolle toimitetulla sisällöllä on merkitystä. Sanomalehti ilmestyy erilaisissa muodoissa. Monet kuluttajat haluavat sisällön paperilla tai digitaalisesti riippuen kulloisestakin tilanteesta. Muutama vuosi sitten kukaan ei olisi uskonut, miten paljon sisältöjä luetaan mobiililaitteesta tai seurataan sosiaalisen median kautta.

Mediamaailma muuttuu ja tulevaisuuden näkymät vaihtuvat nopeasti. Vauhti on hurja. Ihmisten tottumukset muuttuvat nopeammin kuin kuluttaja itsekään tajuaa. Muutoksen keskellä ovat myös mainostajat.

Yhteistoimintauutisia kuullaan media-alallakin, jossa elettiin 80-luvulla ja sen jälkeenkin pitkään ruususen unta. Paperinen sanomalehti kelpasi sellaisenaan kaikkiin tarpeisiin niin lukijoille kuin ilmoittajille. Sanomalehden tilaaminen on kuulunut suomalaisten tottumuksiin kuin lauantain sauna tai puoli yhdeksän uutiset.
Sanomalehti kelpaa edelleen monille, mutta kilpailu on kovaa. Ihmisen aikaa, rahaa ja mielenkiintoa tavoittelee moni taho.

Siksi koko maailman mediayhtiöt miettivät samoja asioita kuin Suomessa: ennen kaikkea digitaalisen julkaisemisen mahdollisuuksia. Tulevaisuuteen katsotaan myös Kaakon Viestinnässä ja Itä-Savossa tulevien viikkojen yt-neuvotteluiden aikana.

Tieto on valtaa ja vapaa journalismi on myös demokratian edellytys. Mitä omalla kotiseudulla tapahtuu ja miten se kytkeytyy valtakunnalliseen perspektiiviin. Näihin tietoihin ja arvioihin tarvitaan paikallista mediaa.

Suomen Tietotoimiston tulevaisuudesta on oltu huolissaan ja hätiin on huudettu jopa valtiota. Moni mediatalo on luopunut tietotoimiston palveluista muun muassa taloussyistä. STT:n olemassaolo ei kuitenkaan ratkaise median tulevaisuutta tai demokratiaa. Olennaista on pystyä tekemään paikallista journalismia koko Suomessa. Verovaroin toimiva Ylekään ei kohtele Suomen eri seutuja tasa-arvoisesti.

Mediayrityksissä asiakkaiden tarpeita kuunnellaan niin kuin missä tahansa järkevässä yrityksessä. Sisältöjä julkaistaessa seurataan, mikä lukijoita kiinnostaa. Yhteiskunnallisesta päätöksenteosta ja sen vaikutuksista ihmisten elämään on syytä kertoa tavalla, joka saa ihmiset kiinnostumaan omasta lähiympäristöstään. Sisältöä tehdään ihmisille.

Paikalliset ja perusteelliset sisällöt sijoittuvat hyvin luetuimpien listalla Itä-Savon verkkosivuilla. Esimerkiksi lauantaina julkaistu juttu Savolan kaavoituksen vaiheista Savonlinnassa näyttää palautteen ja verkon lukukertojen perusteella olevan sellaista sisältöä, jota asiakkaat arvostavat.

Hyvä tarina kiinnostaa. Yhä useammin kuluttaja haluaa lukea sen digitaalisesti.