Kolumni: Suomen sodista saa nyt keskustella vapaammin

Kimmo Seppälä, 5c7c0e5f-c1f8-4e4b-a7f7-aeffdda1f478

Kolumni: Suomen sodista saa nyt keskustella vapaammin

Toimittaja Laura Hallamaa kertoi Lauantaiesseessään (HS 26.5.), kuinka vähän Suomen sisällissodasta puhuttiin yläasteen historian tunneilla 1990-luvulla. Kaiken lisäksi sekin vähä oli ainakin osittain vanhentunutta. Juttu sai muistelmaan omia kouluvuosia ja sitä, mitä ja kuinka paljon vuoden 1918 tapahtumista puhuttiin 1960- ja -70-luvuilla.

Oppikouluajoistani on siis yli 40 vuotta, joten muistikuvat alkavat olla hataria. Sellainen tuntuma minulla kuitenkin on, että kovin syvällisesti ei puhuttu – ei ainakaan tapahtumien merkityksellisyyteen suhteutettuna. Sen sijaan jotakin kirkkohistoriaa jauhettiin paljon, vaikka se ei kiinnostanut ketään.

Vaisuuteen saattoi olla useitakin syitä. Vielä 1960-luvulla vuoden 1918 tapahtumista oli kuitenkin melko vähän aikaa ja sotaan osallistuneita oli vielä runsaasti elossa. Ehkä haavoja ei haluttu repiä auki. Tuolloinen oppikoulu oli myös arvomaailmaltaan hyvin porvarillinen. Siinä ilmapiirissä vaihtoehtoisten totuuksien esittäminen olisi ollut hankalaa. Työläisten kakarat olivat vasta alkaneet laajemmin pyrkiä herrojen lasten kouluun ja tuomaan sinne toisenlaisia arvoja.

Ehkä haavoja ei haluttu repiä auki.

Muisti voi pätkiä, mutta ei talvi- tai jatkosotaakaan käyty kovin paljon läpi. Niihin liittyi poliittisia, lähinnä ulkopoliittisia ongelmia. Vasta, kun Neuvostoliitto alkoi 1990-luvun taitteessa hajota, keskustelu näistä sodista vapautui oikeasti. Vuosikymmeniä vaikenemisen varjoissa eläneet rintamamiehet saivat arvostusta, ja sotien tapahtumat alkoivat kiinnostaa jälkipolvia.

Myös sisällissotakeskustelu on saanut nyt uuden sävyn. Merkittävän osan siitä onkin vienyt sodan jälkiselvittelyjen puiminen – punaisten teloitukset, nälkäkuolemat ja vankileirit. Monille – kouluja käyneillekin – ne ovat tulleet jossakin määrin yllätyksenä.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Kommentoidut