Päätoimittajalta: Monipuolinen kielitaito on sivistystä, vastuu elinkeinoelämästä ei kuulu 7.-luokkalaisille

Kävin Ahvenanmaalla, en ollut seminaarissa tai tehnyt kauppaa. Olin ystävän luona kylässä ja lomailin lähisuvun kanssa. Minulle ei tullut mieleen, että ”fan”, kun on pitänyt opiskella pakkoruotsia turhan takia. Olen ollut lukemattomia kertoja tilanteissa, joissa on pitänyt osata ruotsia. Joskus työn takia, mutta erityisesti ja yleensä ”siviilielämän” vuoksi.

Kävin Ahvenanmaalla, en ollut seminaarissa tai tehnyt kauppaa. Olin ystävän luona kylässä ja lomailin lähisuvun kanssa. Minulle ei tullut mieleen, että ”fan”, kun on pitänyt opiskella pakkoruotsia turhan takia. Olen ollut lukemattomia kertoja tilanteissa, joissa on pitänyt osata ruotsia. Joskus työn takia, mutta erityisesti ja yleensä ”siviilielämän” vuoksi.

Itä-Suomen aluehallintovirasto kannattaa kielivalintojen väljentämistä Itä-Suomessa. Virasto on antanut lausuntonsa opetus- ja kulttuuriministeriön luonnoksesta perusopetuslain väliaikaisesta muuttamisesta. Luonnoksen mukaan alueellisesti olisi mahdollista kokeilla nykyisestä poikkeavaa kielivalikoimaa, joka ei sisältäisi niin sanottua pakkoruotsia.
Aluehallintoviraston mukaan kieliopinnoissa on otettava huomioon alueellisuus: Venäjän kielen puute jarruttaa matkailua ja kauppaa. Viraston mielestä ruotsin kielen vaatimista myös myöhemmissä elämänvaiheissa tulisi väljentää kokeiluun osallistuvien osalta. Ruotsin kielen pakollisuuttahan on perusteltu sillä, että viranhaltijoiden ”virkamiesten” pitää osata ruotsia. Itä-Suomessa ruotsia tarvitaan virastoissa harvoin.

Kielitaidon liittäminen seutuun, jossa asutaan lapsena ja nuorena, on lyhytnäköistä. Maailma on suuri ja avoin, ihmiset muuttavat, matkustavat ja tekevät monenlaisia asioita elämässään. Vaikka oma itäsuomalainen kunta olisi maailman rakkain 12-vuotiaana, saattaa tie viedä Tukholman kautta Vaasaan tai Helsinkiin. 7.-luokkalainen ratkaisuineen ei ole vastuussa itäsuomalaisesta elinkeinoelämästä.
Ruotsia ei tarvitse osata siksi, että saattaa ryhtyä virkamieheksi. On arvokasta, että kaksikielisessä maassa puhutaan, osataan ja arvostetaan ruotsin kieltä. Pohjoismaissa kielitaidolla on merkitystä, se antaa mahdollisuuksia työllistyä ja sopeutua naapurimaihin. Muiden ihmisten kanssa kommunikoiminen on paljon muutakin kuin muodollista kielitaitoa.

Suomalaisen koululaitoksen pitäisi mahdollistaa monen kielen opiskeleminen. Monipuolinen kielitaito on sivistystä ja ilman sivistystä meillä ei ole paljon mitään. Sama ihminen pystyy opiskelemaan suomea, ruotsia, venäjää ja englantia. Kaikilla ei kielten oppiminen ole yhtä luontaista kuin toisilla, mutta oppimisen esteet voivat olla myös asenteissa. Missä koululaiset mahtavat opiskella asenteitaan? Kotona kenties?
On suurenmoista, jos Itä-Suomessa on mahdollista opiskella venäjän kieltä ja kulttuurimme ja mahdollisuutemme toimia elinkeinoelämässä paranevat. Venäjän kieltä äidinkielenään osaavia ihmisiä asuu Suomessa ja Savonlinnan seudulla niin paljon, että matkailun ja muiden palveluammattien tarpeet olisi mahdollista toteuttaa. Pitää vain tajuta Suomessa asuvan venäläisväestön arvo täällä ja Venäjä-yhteistyössä.

Tiina Ojutkangas

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.