Kolumni: Blueskaava ja muuta hömppää

Enimmäkseen viihdytän itseäni ja kidutan perhettäni.


Osallistuin pari viikkoa sitten Otavan opiston soittotaidottomien aikuisten bändikurssille. Viikonlopun aikana opeteltiin soittamaan yhdessä blues-biisi, ei sen kummempaa.
Syntyikö merkkiteos? Tuskin. Soitettiinko se täydellisesti? Kaukana siitä. Mutta olihan se hienoa olla yhtenä kellopelin rattaana, luomassa jotain itseään isompaa kokonaisuutta. Meillä oli kaikilla niin mukavaa, että toivottavasti jatkoa seuraa.
Tuon viikonlopun jälkeen olenkin näppäillyt innokkaasti kaapissa pölyttynyttä akustista kitaraa. Tavoitteissani eivät ole edes pienet esiintymislavat, korkeintaan leirinuotiot. Enimmäkseen viihdytän itseäni ja kidutan perhettäni.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että musiikki napsauttaa aivoissa käyntiin mielihyväkeskuksia samaan tapaan kuin päihdyttävät opioidit, mutta terveellisemmin. Muistisairaiden aivoja musiikin kuuntelu hellii herättämällä horrostuneita muistoja. Alzheimerin taudin etenemisenkin väitetään musiikin avulla hidastuvan.
Lapsille musiikki kehittää muun muassa oppimista, kuulomuistia, keskittymiskykyä, hienomotoriikkaa ja rytmitajua. Eikä aikuinenkaan jää hyötyjä vaille, vaikkei musisointia olisi lapsena aloittanutkaan.
Tuntuu, että musiikki on koodattu geeneihimme, sillä sitä esiintyy jossain muodossa jokaisessa ihmisen tuntemassa kulttuurissa.

Vaikka tiedän kaiken tämän, kitaran rämpyttelystä tulee aina vähän syyllinen olo. Pitäisi tiskata, imuroida, katsoa uutisia, harrastaa liikuntaa, tyhjentää ullakko tai tehdä jotain muuta niin sanotusti hyödyllistä.
Vähän samaan tapaan musiikkiin ja muihin taiteisiin suhtaudutaan monesti yhteiskunnassamme. Taiteen konkreettinen hyöty helpompi sivuuttaa kuin nähdä. Aina on mukamas jotain tärkeämpää.

Kirjoittaja on Kaakon Viestinnän toimittaja

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.