Kolumni: Pienistä puroista suurta virtaa kasvattamaan ja Savonlinnaa elossa pitämään

Jokainen, joka tälle kaupungille haluaa hyvää, voi esittää itselleen yhden kysymyksen: mitä minä olen valmis yhteiseen pöytään tuomaan?

Paljonhan siitä puhutaan. Missä vain kaksi savonlinnalaista kohtaa, niin juttu kääntyy syksyyn ja siihen miltä kaupunki näyttää kun OKL:n opiskelijoita ei enää ole.

Vaikka en kovin masennukseen ja apatiaan taipuvainen olekaan, niin pientä alakuloa olen itsessäni havainnut kun aamuisin koiran kanssa Olavinkadulla kävelen tyhjiä liikehuoneistoja ohitellen.

Kun maailman ja Suomen tilaa katselee, niin mitään suurta alkuräjähdystä ei ole odotettavissa eikä varmaan olemassakaan, mikä tekisi pienestä maaseutukaupungista kehittyvän ja sen enempää elämää sykkivän keskuksen, kuin mitä se nyt on.

Ei tule uusia opinahjoja, ei suuria työllistäjiä, joiden ostovoiman varaan kauppakeskuksia saatikka uusia asuntoja voitaisiin rakentaa.

Enemmän kuin mielelläni olen toki väärässä.

Savonlinna on ollut minulle hyvä paikka asua ja elää sen 54 vuotta ja viikon, minkä olen telluksella tallustanut.

On antanut laadukkaan peruskoulutuksen, paikannut reiät hampaista, tarjonnut hyviä harrastus- ja viihtymismahdollisuuksia valittavaksi asti. Mielekästä työtäkin olen saanut upeissa maisemissa tehdä.

Elämiseen tarvittavat tavaratkin tästä kaupungista olen saanut. Autoista vaatteisiin ja kengistä tennispalloihin.

Lemmikkieläin tosin piti hakea Jalasjärveltä ja Ikeassakin on tullut käytyä hakemassa kaikenlaista ”pientä” mitä Savonlinnasta ei saa. Eli periaatteessa se ei ole tämän kaupungin kauppiailta pois.

Kun minulla(kaan) ei ole antaa kuningasideaa, miten tästä eteenpäin, niin olen päättänyt hieman korottaa omaa, vaatimatonta panostani Savonlinnan elossapitotalkoissa.

Aion jatkossa aktiivisemmin tukea ja kannustaa paikallista osaamista niin urheilun kuin kulttuurin saralla. Hankinnat teen niin pitkälle kuin mahdollista Savonlinnasta.

Jokainen, joka tälle kaupungille haluaa hyvää, voi esittää itselleen yhden kysymyksen: mitä minä olen valmis yhteiseen pöytään tuomaan?

Ja sitten vaan pienistä puroista suurta virtaa kasvattamaan.

Kirjoittaja on Itä-Savon urheilutoimittaja.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet