Luontokolumni: Tiesitkö? Suomeen tuotiin 40-luvulla seitsemän kanadanmajavaa Pohjois-Amerikasta ja niistä neljä istutettiin Lohilahdelle

Ristiriitaisia mietteitä herättävän majavan läsnäolo hyödyntää monia lajeja, kirjoittaa Itä-Savon luontokolumnisti Pekka Mäkinen.

Pekka Mäkinen

Lohikoskelta majavan työmaalta, jota kävin katsomassa.

Kaverini mökkirantaan pienelle metsäjärvelle mahtui vene, laituri ja yksi järeämpi haapa. Niin, ja jossain vaiheessa majava, jonka haavan tyvelle veistämistä jäljistä kaveri muodosti kauhuskenaarion mökin ylle rojahtavasta puuvanhuksesta.

Tuolloin kymmeniä vuosia sitten emme tienneet, kuinka harvoin majavat (Castor) ylipäätään kaatavat puita rakennusten päälle.

Seuraavana viikonloppuna mökille palatessa näimme haavan makaavan latvus järvessä. Talttahampain työstetty tyvi hohti tuoreen vaaleana. Puu sai levätä talven yli vedessä, keväällä kaveri hiissasi valmiiksi kuoritun rungon polttopuiksi.

Ale Pellinen Lohilahdelta kertoi kotinsa lähistöllä majailevasta majavasta. Tottahan sitä piti lähteä katsomaan.

Aurinkoisena päivänä nopeasti hupenevan lumen rippeillä näkyi tuoreita raahausjälkiä. Koivun oksia sekä tarkoin kaluttuja haavanoksia lojui

Vehkapurontien pientareella. Pellinen muisteli löytäneensä aikoinaan majavan järsimiä petäjän juuriakin. Niitäkin majava joskus järsii.

1940-luvulla maahamme tuotiin 40 euroopanmajavaa Norjasta sekä seitsemän kanadanmajavaa Pohjois- Amerikasta. Jälkimmäisistä istutettiin neljä yksilöä silloiseen Sääminkiin Lohilahden valtionpuistoon.

Omakohtainen mieleenpainuva majavakohtaaminen tuli reissatessa vaimon kanssa Pohjanmaalle kesäkuisena iltana.

Ajoimme kiireettä, hiljaisia kyläteitä seuraillen. Iltayöstä saavuimme paikkaan, jossa vuolaahko virta soljui kalliopaaden välistä. Jyrkkää rantaa peittivät järeät kuuset. Laho uittoränni kertoi seudun historiasta.

Kuljimme polkua tummavetisen, pyörteilevän suvannon partaalle. Äkkiä käen kukunnan sekä laulurastaan lurituksen katkaisi voimakas läiskähdys.

Majavaperheen kesäidylli oli omaa elämystämme kokiessa tullut rikotuksi. Otimme vihjeestä vaarin ja jatkoimme matkaa.

Ristiriitaisia mietteitä herättävän majavan läsnäolo hyödyntää monia lajeja.

Majavapuroissa viihtyvät purotaimenet. Matalarantaiset majavapurot houkuttelevat kahlaajia; eritoten metsävikloja sekä taivaanvuohia. Lahoava puuaines houkuttaa paikalle hyönteisiä, hyönteiset puukiipijöitä ja tikkoja, eritoten pohjantikkaa.

Syksyisin pohjantikkojen lähtiessä invaasiolle pelottoman linnun voi nähdä parin metrin etäisyydeltä naputtelemassa kuolleiden havupuiden tyviä. Tikkojen naputtelemat kolot kelpaavat kernaasti pöllöille, pääskyille ja lepakoille. Virossa haikaroiden on havaittu viihtyvän majavakosteikkojen läheisyydessä. Telkät sekä tavit ja haapanat ovat viehtyneet runsaskasvuisten pensaikkojen äärelle.

Kirjoittaja on sulkavalainen luontotarkkailija

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat