Lukijalta: Huosion hakkuut kuvastavat suurempaa epäkohtaa seurakuntien metsien käsittelyssä

Valtaosa Suomen seurakunnista on antanut metsiensä hoidosta valtakirjan paikalliselle Metsänhoitoyhdistykselle ja niihin luotetaan. Mutta seurakunnat eivät tutki metsäalueitaan luonnonsuojelulain tai luontoarvojen kannalta.

Aika on muuttunut, luontokohteiden käyttö on lisääntynyt. Enää ei pitäisi puukauppoja tehdä ns. vanhalla mallilla vuosikausia, kuten aloitteen jättötilaisuudessa sanottiin, ”näin me olemme vuosia tehneet”. Metsälain mukaan Mhy:n metsäasiantuntijat tekevät työtä metsänomistajan antamien toiveiden mukaan. Kun tarkoitus on saada mahdollisimman paljon rahaa puista, niin muut arvot unohtuvat.

Metsälain 10-kohteiden lisäksi Mhy:n metsäasiantuntijoilla ei ole velvollisuutta, eikä aikaa tutkia luonnonsuojelulain mukaisia asioita. Myöskään Savonlinnassa 8.5. seurakunnan valitsemalla metsätyöryhmällä ei alle kahdessa tunnissa ollut aikaa tutkia 16 hehtaarin aluetta tarkemmin.

Metsänkäyttöilmoitus tehtiin 11.5. ja Mhy:n metsäasiantuntija teki jo 19.5. leimausselosteen ja työmaakartan, joissa on koko alueelta merkitty vain avohakkuu, vaikka asiaa ei ollut edes päätetty kirkkoneuvostossa. Samaa avohakkuuta Huosioon esitteli Mhy:n edustaja kirkkoneuvoston 1.6. kokouksessa kirkkoneuvoston jäsenille, joista osa ei ollut käynyt milloinkaan Huosiossa. Myöskään ei esitetty mitään vaihtoehtoja eikä korostettu, että kohteessa on kyse Huosion alueesta. Samassa puukaupat pykälässä oli esiteltävänä 13 kohdetta, joista yhteensä kertyi yli puoli miljoonaa euroa.

Savonlinnan seurakunnan 3 300 hehtaarin alueella on metsähakkuita tehty jo vuosia yli hakkuusuunnitelmien. Toistamiseen (2017 avohakkuu) puututaan nyt Huosion alueeseen.

Miksi kappelineuvostolla ei ollut tietoa Huosion avohakkuista jo suunnitteluvaiheessa toukokuun alussa? Kerimäen kappeliseurakunnan kappelineuvosto sai asian käsittelyynsä vasta 18.6. Kappelineuvostokaan ei antanut seurakuntalaisille tietoa, että kyse on Huosiosta. Silloinhan olisi seurakuntalaisilla vielä ollut mahdollisuus päätöksestä virallisen valitusajan puitteissa tehdä oikaisuvaatimus 21.6. mennessä ja valitus 7.7. mennessä.

Tämä ei voi olla moraalisesti kirkon eikä kirkkojärjestyksen pykälien mukaista toimintaa omia seurakuntalaisia kohtaan.

Koska puunmyyntipäätöksen 1.6. jälkeen seurakunnan päättäjät eivät julkisesti tiedottaneet Huosio-nimellä alueesta, (Pappilanmaa-kiinteistöä on Kerimäellä kolmessa paikassa), siksi ihmisten järkytys tuli päättäjien tietoon yksityiseltä vasta 4.8. jälkeen. Seurakunnan päättäjille on tullut nyt ilmi: 1) miten tärkeä ja rakas Huosio on sadoille käyttäjille, 2) alue on monimuotoisuudellaan tärkeä paikka Etelä-Savon vähenevistä luontokohteista, 3) aluetta ovat yksityiset ammattilaiset tutkineet ja alueelta on tutkimuksissa löydetty mm. uhanalaisia lajeja, 4) koko Huosion alueella on useita kohteita, joita seurakunta voi anoa Metso-suojeluohjelmaan ja tästä Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys on antanut kirjallisen ehdotuksen seurakunnalle, 5) Etelä-Savon ely-keskukselta on kerrottu seurakunnalle, että rahaa on Metso-suojeluun ja 6) UPM on ilmoittanut, ettei sillä ole mitään kiirettä aloittaa hakkuita.

Suurkiitos Kerimäen seurakunnan aikaisemmille päättäjille siitä, että heillä on ollut ymmärrystä ja tunnetta säilyttää Huosion harjut. Haluamme uskoa, että nykyisilläkin on.

Kimmo Kianto

Kerimäki

Uusimmat uutiset