Lukijalta: Mikä on uskonnonharjoittamista ja mikä ei?

Itä-Savossa olleen uutisen mukaan varhaiskasvatuspäällikkö Anna-Liisa Sairaselle on epäselvää, mikä on uskonnon harjoittamista ja mikä ei. Hän muistuttaa, että opetushallituksen ohjeistuksen mukaan lapset voivat harjoittaa juhlaan yhden virren. Joulukuvaelmaa Sairanen ei ainakaan tässä vaiheessa joulukirkkoihin lupaa.

— Tämä on uusi asia, ja joudumme miettimään, mikä on uskonnon harjoittamista ja mikä ei. Nyt olemme kaupungin päiväkodeissa tulkinneet, että joulukuvaelman harjoitteleminen olisi uskonnon harjoittamista.

— Aina voidaan tietenkin miettiä, onko kuvaelman harjoittelemiselle estettä, jos se sopii kaikille vanhemmille, Sairanen sanoo.

Minusta asiaa selventää Perustuslakivaliokunnan linjaus 25.4.2014 annetussa mietinnössä.

Minusta asiaa selventää Perustuslakivaliokunnan linjaus 25.4.2014 annetussa mietinnössä asian osalta ja sen pitäisi olla selvä:

”Perustuslakivaliokunta ei näe tarvetta muuttaa kantaansa koulun perinteisten juhlien osalta. Tällaisia juhlia ei siten esimerkiksi niihin mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen johdosta voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavina tilaisuuksina. Perustuslakivaliokunta katsoo, että muitakin vastaavia sinänsä uskonnollista alkuperää olevia traditioita voi sisältyä koulun perinteisiin juhliin. Perustuslakivaliokunta ei liioin pidä uskonnon ja omantunnon vapauden kannalta ongelmallisina vuotuisia, esimerkiksi juhlapyhien viettoon liittyviä jumalanpalveluksia tai muita vastaavia uskonnon harjoittamiseksi katsottavia tilaisuuksia, joista tiedotetaan etukäteen ja joihin osallistuminen on kaikille vapaaehtoista.”

Tämä sama pätee myös päiväkoteihin ja esiopetukseen. Eli kuvaelmat uskonnollista alkuperää olevina traditioina voivat sisältyä koulun/päiväkodin perinteisiin juhliin. Huomionarvoista on se, että varsinaisena oikeusvoimaisena laintulkitsija meillä on perustuslain näkökulmasta perustuslakivaliokunta, ei opetushallitus.

Pekka Nousiainen
Savonlinna

Kommentoidut