Lukijalta: Hyvää hoitoa mahdollisimman läheltä

Saavutettavuus ja hoitotulokset ovat tärkeitä sairaanhoitopalvelujen laadun osatekijöitä. Suurissa sairaaloissa hoitotulokset ovat paremmat kuin pienissä. Suurissa on monipuolisemmat laitteet ja pitemmälle erikoistunutta henkilökuntaa. Lääketieteen kehitys edellyttää erikoistumista.

Suuri sairaala – paljon potilaita – harvaan asutulla alueella merkitsee pitkiä etäisyyksiä. Läheisyys ja hyvät hoitotulokset ovat ristiriitaisia tavoitteita.

Valtiovalta pyrkii parantamaan hoitotuloksia leikkausten ja päivystyksen keskittämisellä, mikä pidentää etäisyyksiä. Etäisyyksien vertaaminen on helpompaa kuin hoitotulosten.

Terveydenhoitolain mukaan leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa edellyttäviä leikkauksia saa tehdä ainoastaan sairaaloissa, joissa on ympärivuorokautinen yhteispäivystys. Keskittämisasetus kieltää tietyt leikkaukset pienissä sairaaloissa, joissa niitä olisi liian vähän.

Kirurgit haluavat leikata, eivät pelkästään päivystää. Leikkaukset ja ympärivuorokautinen päivystys kietoutuvat tiiviisti toisiinsa. Niitten päättyminen ei kuitenkaan merkitse sairaalan lakkauttamista eikä erikoissairaanhoidon loppumista.

Sekä Mikkelissä että Savonlinnassa on ympärivuorokautisesti päivystävä yhteispäivystysyksikkö. Etelä-Savon maakunnassa ei ole laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä. Liittyminen Pohjois-Savon sote-maakuntaan ei lyhentäisi matkaa Kuopioon.

Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiiriin, jossa ei ole yliopistollista sairaalaa, ei saa perustaa enempää kuin yksi ympärivuorokautisesti päivystävä yhteispäivystysyksikkö.

Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiiriin, jossa ei ole yliopistollista sairaalaa, ei saa perustaa enempää kuin yksi ympärivuorokautisesti päivystävä yhteispäivystysyksikkö.

Sote-lakiehdotuksilla ei kumota terveydenhoitolakia, mutta sairaanhoitopiirit lakkaavat. Yhteispäivystysyksikön perustaminen on eri asia kuin toimivan yksikön säilyttäminen. Lakiehdotuksista ei selviä, saako sote-maakunnassa, jossa ei ole yliopistollista sairaalaa, olla useampi kuin yksi ympärivuorokautisesti päivystävä yhteispäivystysyksikkö. Tähän kaivataan tarkennusta. Liittyminen Pohjois-Savon sote-maakuntaan poistaisi varmimmin lainsäädännöllisen esteen päivystyksen säilymiseltä, mutta ei takaisi sitä. Liian kallista pohjoissavolaisten mielestä? 41 000 itäsavolaisella olisi rajallinen vaikutusvalta Pohjois-Savon 291 000 asukkaan sote-maakunnassa.

Ratkaisu leikkausten ja päivystyksen keskittämiseen on sairaaloitten välinen työnjako ja yhteistyö. Niillä voidaan sovittaa yhteen läheisyys ja hyvät hoitotulokset. Ne edellyttävät neuvottelemista ja sopimista. Siinä ei ole onnistuttu Savossa. Voisivatko Etelä-Savo ja Itä-Savo jatkaa toistaiseksi erillisinä sote-maakuntina niin kuin Matti-Pekka Parkkinen ehdottaa (Itä-Savo 1.9.)? Sote-maakuntia tulisi yksi lisää, mutta maakuntarajat eivät muuttuisi.

Sote-maakuntarakennelakiehdotuksen mukaan saman maakunnan alueella voi olla enemmän kuin yksi sote-maakunta. Jaksaisimmeko maksaa?

Toivottavasti valtio tai yhteistyöalue määrää työnjaosta ja yhteistyöstä jämäkämmin kuin nykyinen erityisvastuualue.

Aarne Vartia

Vanhuuseläkkeellä oleva sairaalalääkäri

Savonlinna