Lukijalta: Fakenews-ilmiö, ihmisten keskinäinen luottamus ja yhteiskuntarauhan säilyminen

Olen viimeisen vuoden aikana uutisten suurkuluttajana ja maailman tapahtumien seuraajana pysähtynyt usein huolestuneena miettimään polarisaatiota eli kahtiajakautumista sekä siihen liittyvää ihmisten keskinäisen epäluottamuksen kasvamista. Asiaan kytkeytyy läheisesti asia, jonka otsikossa ilmaisin sanoilla ”fakenews-ilmiö”. Huolenaiheeni liittyy muualle maailmaan, mutta yhtälailla myös rakkaaseen isänmaahamme Suomeen.

Fakenews-sanat ovat tulleet tutuiksi USA:n presidentin Donald Trumpin puheista ja twiiteistä. Usein kyse on ollut siitä, että Trump on kuitannut jonkin hänelle epämieluisen uutisen tai asian sanoilla ”fake news” eli valeuutinen tai väärä uutinen. Hänen kaudellaan ns. faktan tarkistajat ovat todenneet runsaan määrän vääriä, valheellisia tai virheellisiä väittämiä hänen puheissaan. Tässä ei ole tarkoitus kuitenkaan ruotia Trumpia, vaan ottaa hänet esimerkkinä ja vaikuttajana, koska sellainen USA:n presidentti aina on henkilöstä riippumatta.

Fakenews-ilmiö onkin paljon laajempi kuin vain USA:n presidentin puheet ja twiitit. Pysähdyin todenteolla, kun joku tuttu ihminen meillä Suomessa esitti vakavasti väitteen, että Yleisradion uutisiin ei voi luottaa.

Samanlaisia mielipiteitä on ollut enemmänkin. Joskus taas ilmaistaan, että valtaa pitävien eli hallituksen ja viranomaisten antamiin tietoihin ei voi eikä pidä luottaa. Samalla tarjotaan sitten joitakin vaihtoehtoisia uutislähteitä ja -kanavia unohtaen täysin niiden takana olevat ideologiset ja poliittiset vaikuttimet.

Nuo esille tulleet ajatukset hämmensivät minua vahvasti ja saivat minut huolestumaan. Onko todella niin, että osa ihmisistä ajattelee noin? Ja onko edelleen niin, että osa ihmisistä myös vaikuttaa toisissa ihmisissä tuollaista ajattelua? Jotenkin näin näyttää valitettavasti olevan. Polarisaatio on meillä vahvistunut ja ihmisten keskinäinen luottamus on heikentynyt.

Edellisen jatkoksi pitää todeta, että aina on syytä olla kriittinen ja harjoittaa ns. medialukutaitoa. Minkään median uutisointi ei ole täysin riippumatonta, mutta uutiskanavilla ja tiedon lähteillä on kuitenkin eroja: toiset ovat luotettavampia kuin toiset! Suuri huoli nousee siitä, jos luotettavakin uutisointi ja sen esille tuoma tieto asetetaan epäilyksenalaiseksi tai väitetään suoraan: fakenews – väärä uutinen tai valeuutinen!

Ihmisten keskinäinen luottamus heidän erilaisista näkemyksistä ja aatetaustoista huolimatta on tärkeimpiä yhteiskuntarauhaa ylläpitäviä tekijöitä. Oikean tiedon luotettavuuden tai suoremmin sanottuna totuuden käsitteen hämärtyminen on omiaan ruokkimaan epäluuloja. Ihmiset eivät enää osaa arvioida, mihin luottaa, jos heille annetaan erilaisia totuuksia oikeina tietoina tai asetetaan luotettavuutta tarvitseva taho epäluotettavaksi.

Oikealla tiedolla ja väärällä tiedolla on väliä – paljonkin!

Oikealla tiedolla ja väärällä tiedolla on väliä – paljonkin! Luotettavalla, faktoihin perustuvalla uutisoinnilla ja toisaalta valeuutisten erottamisella on väliä. Tähän liittyvää eri tahojen vaikuttamistyötä sanotaan hienosti hybridivaikuttamiseksi. Joskus joku ihminen tai taho esittää oikeana ja totena jotakin oman vakaumuksensa tai mielipiteensä pohjalta haluamatta tietoisesti aiheuttaa hämmennystä. Joskus taas joku taho levittää disinformaatiota tietoisena keinona ja tavoittelee hämmennyksen, epäluottamuksen ja epäjärjestyksen aiheuttamista.

Meillä Suomessa luotettava tiedonvälitys ja yhteiskunnan sisällä vallitseva luottamus ovat yhteiskuntamme eheyttä vahvasti ylläpitäviä asioita. Meidän on tehtävä työtä näiden varjelemiseksi ja myös sen edistämiseksi, että kaikkien ja erityisesti yhteiskunnan heikoimpien ääni kuuluu ja vaikuttaa päätöksenteossa.

Maailman pahimmat konfliktit ovat alkaneet usein siitä, että on levitetty propagandaa ja että eri ihmisryhmät ovat joutuneet suureen keskinäiseen epäluottamuksen tilaan. Tätä on vältettävä kaikin keinoin! Kirkoillakin on oma roolinsa erilaisten ihmisten dialogin ja keskinäisen luottamuksen ylläpitäjinä.

Toivo Loikkanen

Rovasti,

aluekappalainen,

median kuluttaja ja some-aktiivi