Lukijalta: Onko kulttuuri kuluerä vai tulonlähde?

Kunnat kamppailevat taloutensa kanssa. Käsillä on tiukat väännöt talousarvioista, sillä kaikkeen ei vaan raha yksinkertaisesti riitä.

Kuntien taloudessa kulttuuripalvelut ovat todella kapea siivu. Kuntalain mukaan kunnan tehtävänä on järjestää kulttuuritoimintaa ja edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä. Lapsilla tulee jo YK:n lasten oikeuksien sopimuksen 31 artiklan nojallakin olla oikeus taiteeseen ja kulttuuriin.

Kunnalle kuuluu myös sivistystehtävä, jota koulujen ohessa kirjastot toteuttavat. Mikkelissä on käyty kiivasta keskustelua viiden sivukirjaston lakkauttamisesta ja niiden osittaisesta korvaamisesta hakeutuvien palveluiden avulla. Tämä on hyvä – vaikkakin huolestuttava - esimerkki päivän tilanteesta.

Lukuisat tutkimukset puhuvat taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista. Taide ja kulttuuri edistävät kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä, ennaltaehkäisevät syrjäytymistä ja myös sote-kustannuksia. Pikaisten säästötavoitteiden toivossa tämä kuitenkin helposti unohtuu ja säästöhöylä viuhuu.

Etelä-Savossa olemme aiheestakin huolissamme alueen vetovoimasta, elinvoimasta ja myös pitovoimasta. Vanhenevan ja vähenevän väestön kierteeseen haetaan erilaisia katkaisukeinoja, joista yksi on panostaminen kulttuuriin.

Savonlinna on hakemassa EU:n kulttuuripääkaupunkistatusta vuodelle 2026 yhteistyössä Itä-Suomen maakuntien ja keskuskaupunkien kanssa. Käynnissä oleva hakuprosessi jo sinällään nostaa kulttuuria aluekehittämisen keskiöön. Nimityksen saaminen ei kuitenkaan ole autuaaksitekevä asia. Se ei heti avaa mitään suuria rahahanoja.

Panostukset kulttuuriin tuovat kuitenkin pitkällä aikajänteellä säästöjä ja tuloa. Kulttuuriala työllistää tekijöitään, elävöittää aluetta mm. tapahtumatarjonnalla ja luo uutta kasvua ja tulevaisuudenuskoa myös alueen asukkaisiin. Kulttuuripalvelut, ne osin julkisin varoin tuotetut ja ylläpidetyt, voivat olla keskeinen kasvualusta esim. matkailuelinkeinon kehittymiselle.

Tiukassa taloustilanteessa ei voi kuin toivoa päättäjiltä ymmärrystä katsoa ensi vuotta pidemmälle. Kulttuuripalveluihin tehtävien leikkausten vaikutus talouden tasapainottamiseen on todella pieni. Ihmisten arkeen niillä on kuitenkin suuri vaikutus. Vastaavasti panostukset kulttuuriin vaikuttavat kauaskantoisesti yleiseen mielialaan ja mielikuvaan alueesta ja sen elinvoimasta. Juuri nyt me kaipaamme uskoa ja luottamusta siihen, että meillä on hyvän elämän edellytykset käsissämme. Kulttuuri voi olla alueemme elinvoiman- ja tulonlähde.

Heli Gynther
Kehittämispäällikkö, matkailu ja kulttuuri
Etelä-Savon maakuntaliitto