Lukijalta: Onko Savonlinnan talous ja kehitys itsestä kiinni?

Otsikon kysymykseen voi vastata ei, mutta monilta osin myös kyllä.

Savonlinna elää muuttotappio- ja talousongelmissa. Viime aikoina on käyty vilkasta, jopa kiivastakin keskustelua, mihin satsataan ja mistä leikataan, esimerkkeinä Nätkin koulu, nuorisotoimi jne. Valtion julkisia toimintoja keskittävä ideologia ja valtionosuuksien väheneminen ovat johtaneet yrittäjien, poliitikkojen ja kaupungin virkamiesten ja erilaisten intressipiirien väliseen ”mittelöön” asioiden syistä, priorisoinnista ja johtamistavastakin. Suunniteltu maakuntahallinto ei toisi siihen Savonlinnan osalta parannusta, se vain lisäisi keskittymistä naapurikaupunkeihin.

Savonlinnan näkövinkkelistä nykyisen hallituksen tekemien ja siunaamien päätösten paikkaaminen tuntuu lähes mahdottomalta. Hokemaan, että pelkästään itse tekemällä kaupunki ja talousalue kehittyy, on vaikea yhtyä. Edessä on lähes pelkästään vaikeita päätöksiä.

Yksi suurimmista ”ilmassa” olevista kysymyksistä on Sosteri. Jos erikoissairaanhoidon asemaa ei erikseen turvata lailla, se voi koitua Sosterin ja Savonlinnan kohtaloksi. Menetykset olisivat samaa luokkaa kuin OKL:n siirrossa. Erikoissairaanhoidon yhtiöittäminen niin, että verotulot jäävät Suomeen, lienee siten ainoa pakon sanelema pelastus.

Sotea tarvitaan, mutta esitetty malli ei toisi säästöjä, päinvastoin. Markkinoiden dominoima malli lisäisi palvelun tarvitsijan kustannuksia, pirstoisi lisää nykyistäkin järjestelmää ja loitontaisi palvelujen saatavuutta etenkin pienemmillä paikkakunnilla.

Savonlinna ympäristöpaikkakuntineen on Saimaan matkailun- ja vesiliikenteen osalta keskeinen ja kauneinta Suomea. Yritystä seudun matkailulliseen kehittämiseen on, mutta tämän hienon kokonaisuuden markkinointiin ja palveluiden edelleen monipuolistamiseen pitäisi saada todella ”leveät hartiat”, mikä Pro-Savonlinnan se sitten olisikaan.

Nyt tulisi nähdä pitemmälle, miten erottaudutaan kaupunkien joukosta.

Liikenneyhteydet ovat myös yksi ratkaisevimmista tekijöistä. Samaa ennakkoluulottomuutta, jota mm. Järvisydämessä on, tarvitaan myös Savonlinnassa ja siihen kategoriaan mm. Casinon alue Tornihotelleineen kuuluu. Ns. ”hullutkin ideat” voivat johtaa konkretiaan.

Kaupungin ulkoinen ilme vaikuttaa asukkaan ja matkailijan kuvaan Savonlinnasta. Torin ilmettä tulisi parantaa ja saada ympärivuotiseen käyttöön niin, että se sitoo Olavinkadun kauppakeskittymän, Casinon saaren ja Olavinlinnan ympäristön yhdeksi kokonaisuudeksi. Siihen tarvittaisiin arkkitehtuuriin hyvin sopiva kauppahalli, johon voisi sijoittaa mm. turisti-infon. Se voisi olla toteutettavissa esim. kaupungin, paikallisten tori-, maatila- ja muiden yrittäjien sekä mahdollisen EU- ja Ely-tuen yhteisenä hankkeena.

Nyt tulisi nähdä pitemmälle, miten erottaudutaan kaupunkien joukosta.

Yhtälö on vaikea, mutta pelkkä säästökuuri ei riitä, vaan johtaa yhä jatkuvaan toimintojen karsimiseen. Palvelujen edelleen heiketessä muuttoliike jatkuu, mutta jos niihin satsataan, se houkuttelee ihmisiä ja sitä kautta yrittäjiä. Tilapäinen korvamerkitty veronkorotuskaan ei ole ”mörkö”, kunhan sille rahalle saa vastinetta palveluissa.

Savonlinnaan pitää saada myös lisää nuoria eli koulutuspaikkoja esim. matkailun-, terveydenhoidon-, metsäteollisuuden-, taiteen- ja kulttuurin aloilta. Nyt tarvitaan yhteistyötä ja hyvin suunniteltuja, eteenpäin katsovia satsauksia, jotka pitävät yllä ja parantavat kaupungin viihtyvyyttä ja vetovoimaa.

Kehityssuuntaa voidaan muuttaa, jos päättäjiltä löytyy (yhteistyö)kykyä ja jos uudet poliittiset päättäjät haluavat kompensoida menetyksiä, muuttaa kehitystä ja mahdollistaa yritystoiminnan.

Risto Kainulainen
Savonlinna