Lukijalta: Kumpi sote-maakunta suostuu Itä-Savon ottamaan?

Mitä enemmän olemme päättäjinä eri toimijoita kuulleet, sen selvemmäksi muodostuu käsitys siitä, että maakuntavalintaa emme pääse tekemään tyhjiössä.

Vuosi sitten tehty Deloitte Oy:n selvitys erikoissairaanhoidon työjaosta Pohjois-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien kanssa ei ole edennyt Pohjois-Savossa. Suurimpana kantona kaskessa näyttää olevan se, että sopimuksen edellyttämää osaoptimointia ei olla valmiita tekemään.

Pohjois-Savon suunnalta on mm. esitetty arvio siitä, että esim. Iisalmen seudun (Ylä-Savo) bkt-osuus on huomattavasti suurempi kuin omamme täällä Itä-Savossa ja Ylä-Savossa ei ole päivystävää sairaalaa. Tätäkin merkittävämpi huoli pohjoissavolaisilla on oman erityisvastuualueemme (Kys-erva) eheydestä ja sen mahdollisesta vaarantumisesta. Erva-alueella ei ole kyetty tekemään erikoissairaanhoidon työnjakoa sairaanhoitopiirien kesken. Miksi oma sairaalamme saisi jotakin erityiskohtelua tässä tilanteessa? Mielestäni tämä on ensiarvoisen tärkeä kysymys.

Tulevassa sote-maakunnassa olisi huomattavan erilainen taloudellinen sopeuttamistarve tulevaan valtion rahoitukseen verrattuna riippuen siitä, kumman suunnan päättäjinä valitsemme. Jos Itä-Savo siirtyisi osaksi Pohjois-Savon sote-maakuntaa, sopeuttamistarve on lakiluonnokseen sisältyvien laskelmien ja vastikään FCG:n tuottamien tietojen mukaan -26,9 miljoonaa euroa. Jos olisimme osa Etelä-Savoa, vastaava sopeuttamistarve olisi -2,9 miljoonaa euroa. Myös vuotuinen poistokustannus pitkävaikutteisesta omaisuudesta sairaanhoitopiireissä on erilainen, Etelä-Savossa 77 euroa per asukas. Ja Pohjois-Savossa 131 euroa per asukas. Talousluvut siis puoltavat seutumme liittämistä Etelä-Savon sote-maakuntaan.

Kuopion suunnalta on tuotu esille myös harmistus siitä, että heidän oman sairaanhoitopiirinsä alijäämä olisi varainhoitovuoden 2020 jälkeen n. 61 miljoonaa euroa. Suurin osa tästä selittyy koronavirusepidemian vaikutuksilla. Kovia lukuja nämä tällaiset! Ollaanko siellä tässä yhteydessä valmiit käymään taloustalkoisiin Itä-Savon kanssa?

Täällä Itä-Savossa meille on varsinkin Sosterin johtavien viranhaltijoiden ja Sosterin kuntayhtymähallituksen pj:n toimesta maalailtu kuvaa siitä, että keskussairaalamme saisi tärkeän roolin osana Pohjois-Savon sote-maakuntaa. Jos Pohjois-Savon tahtotila on tosiaan tämä, asiat olisi varmaan jo sovittu ja niistä tiedotettu. Näin ei ole tapahtunut. Samaan aikaan Sosteri suorastaan uppiniskaisesti sulki oven Essoten kanssa käytäviltä neuvotteluilta, joihin heidät määrättiin 10.8. tehdyllä yksimielisellä kaupunginhallituksen päätöksellä. Nyttemmin myös Savonlinnan kaupunginhallituksen enemmistö on keskeyttänyt neuvonpidon Mikkelin kaupungin ja Essoten kanssa.

Mitä tästä tulee ajatella? Ovi, joka Sosterin ja kaupunginhallituksen enemmistön mukaan on ollut houkuttelevasti auki Pohjois-Savoon, on vähintäänkin sulkeutumassa tai ehkä jo kokonaan sulkeutunut. Samaan aikaan Mikkelin suunnalta on maakunnan hajoamisen pelossa raotettu ovea neuvonpidolle. Tähän ei kuitenkaan ole tartuttu. Kumman oven sinä kuntalaisena valitsisit?

Reima Härkönen

Kaupunginvaltuuston I varapj. (kesk.)

Kommentoidut