Lukijalta: Savonlinnan kuntataloudesta ja mahdollisuuksista

Keskustelu kuntataloudesta on ollut viime viikkoina vilkasta ja erilaisia kantoja ja esityksiä on julkisuuteen heitelty.

Säästöjä ja uudenlaista ajattelua todella tarvitaan. Valtuutettu Lea Sairanen on nostanut Kallislahden koulun tikunnokkaan ja kuntatalouden pelastajaksi. Itse näen, että koulun lakkauttamisesta mahdollisesti saatavat säästöt eivät kattaisi tulojen menetyksiä, joita lakkauttaminen varmuudella aiheuttaisi.

Virkamiesvalmistelussa on laskettu sivistystoimen säästöksi noin 250 000 euroa per vuosi. Tuosta summasta sisäisiä vuokria on noin 80 000 euroa. Päättäjille toimitetusta materiaalista selviää, että kiinteistön ylläpidon toteutuneet kustannukset vuonna 2016 olivat 37 000 euroa. Sivistystoimen ”säästö” ei siis ole yhtä kuin kokonaistaloudellinen vaikutus. Kellarpellon koulusta sivistystoimi maksaa sisäistä vuokraa noin 140 000 euroa per vuosi, toteutuneet ylläpitomenot olivat vuonna 2016 noin 170 000 euroa. Edellä mainitut asiat vääristävät oppilaskohtaisia kustannuksia olennaisesti, joihin valtuutettu Lea Sairanen vetoaa.

Kyläkoulujen lakkauttaminen aiheuttaisi pitkällä tähtäimellä maaseutujen autioitumisen ja ison tulojen menetyksen. Yksittäinen isompi maatila tai lomamökkiyrittäjä maksaa pelkästään kiinteistöveroa jopa 10 000 euroa vuodessa. Kotimaisen ruuan tuotanto vaarantuisi, metsien omistus siirtyisi enenevissä määrin kaupunkeihin. Metsien hyödyntäminen hankaloituisi, kun kukaan ei olisi enää ylläpitämässä tiestöä, jota pitkin puita kuljettaa. Vaikutukset olisivat pitkällä tähtäimellä erittäin laajat.

Kyse ei ole siitä, etteikö uimahallipalvelua tarvita, vaan kyse on siitä, miten se tulevaisuudessa pystytään järjestämään.

Lyseon lukion säästöistä kirjoittanut rehtori Ismo Falck on tuonut julki toisenlaisia lukuja, kuin mitä selviää päättäjille esitetystä 2019 talousarviomateriaalista. Päättäjien materiaalissa Lyseon lukion toimintakate ennen Kerimäen lukion lakkauttamista oli noin –2,8 miljoonaa euroa ja esitetty toimintakate vuodelle 2019 (lakkauttamisen jälkeen) oli noin –2,7 euroa. Talousarvioesityksen perusteella säästö olisi ollut vain 100 000 euroa, vaikka valmistelussa luvattiin –270 000 euron säästöä. Tämän takia sivistyslautakunta vaati 100 000 euron leikkausta toimintamenoihin.

Olen nostanut uimahallipalveluiden järjestämisen keskusteluun. Kyse ei ole siitä, etteikö uimahallipalvelua tarvita, vaan kyse on siitä, miten se tulevaisuudessa pystytään järjestämään.

Uimahalli palvelee vuosittain noin 90 000 käyntikerran verran kuntalaisia. Kuntalainen maksaa käyntikerrastaan keskimäärin 2,5 euroa itse ja veronmaksajat maksavat sen päälle 4,8 euroa käyntikertaa kohti.

Uimahalli on lähivuosina ison remontin tarpeessa ja kaupunginjohtajan arvion mukaan remontti tulisi nostamaan uimahallin vuosittaisia kustannuksia poistojen muodossa noin 600 000 euroon. Kulut siis tuplaantuvat nykyisestä. Nykyisellä systeemillä veronmaksajien maksettavaksi jokaisesta uimahallin käyntikerrasta jäisi yli 11 euroa.

En valitettavasti usko kuntatalouden kestävän noita kustannuksia. Haluaisin uimahallipalvelun säilyvän ja siksi olen esittänyt vaihtoehtoisten ratkaisujen selvittämistä. Olen nostanut uudelleen esiin yhteistyön yrityselämän kanssa, sekä myös monitoimihallin yhteyteen rakennettavan mallin selvittämisen.

Kuntatalouden määrittelee pitkälti Sote. Sote-palveluiden tarve on tällä hetkellä ja tulevina vuosina suurta ja kustannukset sen mukaiset. Tähän tarvitaan isompaa valtakunnallista ratkaisua. Älkäämme sitä odotellessa säästäkö seutukuntaamme elinkelvottomaksi.

Jonne Tynkkynen
Valtuutettu (kesk.),
sivistyslautakunnan pj.
Savonlinna

Uusimmat uutiset