Lukijalta: Veden kalvossa näet kasvosi, lähimmäisessä näet sydämesi

Tanskalainen teologi ja filosofi Søren Aabye Kierkegaard pohtii kirjassaan Rakkauden teot (Kjerlighedens Gjerninger, 1847), kuinka lähimmäisen rakastaminen voi olla velvollisuus ja kuinka meitä voidaan käskeä rakastamaan.

Teoksessaan Kierkegaard pyrkii osoittamaan, mitä kristillinen rakkaus voi lisätä humaanisuuteen, ihmisrakkauden pohjalle rakentuvaan filosofiseen etiikkaan. Kun ihmisestä itsestään nouseva rakkaus valitsee kohteensa ja etsii aina omaansa, lähimmäisenrakkaus ei valikoi kohdettaan sen perusteella onko lähimmäisestä minulle mitään hyötyä.

Veden kalvossa näet kasvosi, lähimmäisessä näet sydämesi. (Sananlaskut 27:19, KR92). Niinpä niin. Kun kiersimme Ugandan pieniä kyliä, huomio kiinnittyi lukuisiin nuoriin, joutilaisiin miehiin, jotka kuluttivat aikaansa kylän raitilla. Heillä ei ole mitään tulevaisuudennäkymiä ja he ovat ensimmäisinä lähdössä etsimään ”parempaa” elämää. Se kuinka heitä voi auttaa, on antaa mahdollisuus, auttaa heitä auttamaan itse itseään. Viedä tuotantovälineitä ja mentorointia niiden käyttämiseen. Osaamista niin sanottua hiljaista tietoa – siirretään kokeneemmalta kokemattomammalle.

2.9.2019 sain kirjeen kummipojaltani Ugandasta. On aivan ihmeellistä, kuinka paljon välttämättömiä, elämäntärkeitä ”hyödykkeitä” sadalla eurolla saa. Patrick kertoo hänen perheensä hankkineen lampaan, kalkkunan ja cassava viljaa.

Suomalaisittain kassava, joka on tropiikissa kolmanneksi suurin ruokahiilihydraattien lähde riisin ja maissin jälkeen, on tärkeä peruselintarvike kehitysmaissa ja tarjoaa perusruokavaliota yli puolelle miljardille ihmiselle. Kassava kestää kuivuutta ja kykenee kasvamaan ns. pientareilla, reunamailla.

Poika on nyt 7-vuotias ja käy koulua ja kertoo nukkuvansa hyvin uudella patjallaan. Varmaan kengät ovat tarpeen koulumatkoja varten, ainakin sateella.

Kaiken edellä mainitun lisäksi Patrickille oli hankittu patja, niin ettei hänen enää tarvitse nukkua maalattialla ja kengät, ettei hänen tarvitse mennä avojaloin kouluun toisten pilkattavaksi, sekä koululaukku.

Poika on nyt 7-vuotias ja käy koulua ja kertoo nukkuvansa hyvin uudella patjallaan. Varmaan kengät ovat tarpeen koulumatkoja varten, ainakin sateella.

Meille pienellä summalla, on todella suuri merkitys kehitysmaiden ihmisille. Patrickille oli kirjoittamansa mukaan todella suuri elämänmuutos, kun hän sai välttämättömät uudistukset, jotka hyödyttävät koko perhettä.

Kaikki ugandalaisetkaan eivät ole niin järkeviä, kuin Patrickin äiti, joka hankki todella tarpeellisia ”hyödykkeitä” perheelleen ja lapselleen. Toimivia avustusjärjestöjä on Suomessakin hyvin monia. Kaikki ne tekevät pyyteetöntä avustustyötä ja niissä toimii hyvin paljon vapaaehtoisia, jotka näkevät lähimmäisessään oman sydämensä.

Puolisoni kanssa valitsimme World Vision avustusjärjestön, joka on kristillis-humaaninen ja jonka kautta voimme mekin antaa oman panoksemme lähimmäistemme hyväksi. Esimerkiksi kuukausittainen tuki kummilapselle hyödyttää koko kylää, eikä pelkästään kummilasta.

En kirjoita tätä, enkä muitakaan kirjoituksia sen tähden, että oma kilpeni kirkastuisi. Tarkoitukseni on kannustaa kaikkia halukkaita ja kykeneviä avustustyöhön. Omalta osaltamme voimme olla pienilläkin avustuksilla estämässä maastamuuttoa, estämässä, niin kuin eräs ystäväni kommentoi: ”Noin meidän pitäisi ylimääräiset euromme käyttää. Voisivat rakentaa hyvän elämän Afrikkaan, eikä tarvitse jollain aluspahasella lähteä etsimään onnea pohjoisesta.”

”Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” (Matteus 25:40 KR38)

Matti Turunen
Savonlinnan kesäasukas

Uusimmat uutiset