Lukijalta: Hyvä tietää OKL:n siirtopäätöksestä

Sanomalehti Itä-Savossa OKL:n siirrosta käydyssä keskustelussa ei ole tunnistettu kevään 2016 tilannekuvaa eikä Itä-Suomen yliopiston ja opetusministeriön tahtotilaa. Savonmaa-lehdessä toimittaja Kari Tegelberg kirjoitti 30.1. siirtopäätöksen taustoista ja korosti yliopiston hallituksessa jo kauan sitten tehtyä siirtopäätöstä. Oma näkemykseni tukee Tegelbergin näkemystä seuraavin perustein:

4.5.2016 sain keskustalaiselta vaikuttajalta vastauksen sähköpostiviestiini, jossa olin kritisoinut pääministeripuoluetta passiivisuudesta OKL:n säilyttämiseksi Savonlinnassa. Saamani vastauksen mukaan ”hallitus on valmis rahoittamaan kun vain löytyy yliopisto, joka ottaa koulutuksen hoitaakseen. Tietojeni mukaan jo neljää yliopistoa on pyydetty mutta rahakaan ei tunnu kelpaavan niille”.

Huomion-arvoista on, että OKL:n siirtopäätös oli yliopiston hallituksessa yksimielinen.

Edelleen hän jatkaa, ettei keskustalla ole opetusministerin salkkua ja ettei pääministerin valta riitä ohittamaan yliopistojen autonomista päätöksentekoa. Lopuksi hän kirjoittaa: ”Nyt kun yliopistolla olisi vallassaan tehdä tasapainoisen aluekehityksen puolesta oikeita päätöksiä, niin se toimii pääkampusten puolesta ja käyttää lain suomaa autonomiaa hyväkseen”. Mainittakoon, että kyseinen henkilö tuntee pääministerin valtaoikeudet.

Netistä

www.uef.fi/-/kampussiirto-takaa-kansallisesti-ja-kansainvalisesti-kilpailukykyisen-opettajankoulutuksen

on luettavissa dekaani Markku Filppulan ja rehtori Jukka Mönkkösen näkemykset kampuksen siirron syistä.

Lyhyesti sanottuna siirto perustui päätökseen säilyttää yliopistossa kilpailukyky opettajankoulutuksessa ja kasvatustieteessä. Raha tai kiinteistöasiat eivät ratkaisseet. Aiemmin paikalliset intressit olivat painaneet vaakakupissa enemmän, nyt itäsuomalaisen opettajankoulutuksen vetovoima ja tutkimusintensiivisyys.

Mönkkönen puolestaan painotti, että Joensuussa kaupungin ja yritysten kanssa muodostettavassa ekosysteemissä pystytään testaamaan uusia opetusteknologisia ja pedagogisia ratkaisuja ja oppimisympäristöjen vaikutuksia oppimistuloksiin.

Kolmannen osapuolen, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.), näkemys puuttui vielä. 20.2. Yle Radio1:n haastattelussa toimittaja otti ystävällisesti esille OKL:n siirron Joensuuhun. Ministerin mukaan päätös oli Itä-Suomen yliopiston hallituksen. ”He päättävät, missä kampuksella heillä on toimintaa ja he siirsivät opettajankoulutuksen kokonaisuudessaan Joensuuhun”. Kertomansa mukaan se oli vuosien prosessin tulos.

Ministeri lisäsi vielä: ”Lainsäädännössä määritellään yliopistot, ei toimintapaikkoja. He päättävät itse sen”. Sanoipa kuitenkin, että ”Savonlinnan kaupungille tämä oli kova isku ja hän ymmärtää sen huolen, mikä siellä paikallisesti on”. Haastattelun viimeinen lause oli: ”Yliopiston vinkkelistä katsottuna yliopistotasoinen koulutus on kansallinen tehtävä”.

Maallikko jäi miettimään, eikö opetusministerin mielestä Savonlinnan kampuksella annettu opettajien koulutus täyttänyt kansallista tehtävää? Haastattelu on kuunneltavissa Yle Areenasta.

Itä-Suomen yliopiston hallitus ei ole kasvoton vaan koostui 2016 seuraavista henkilöistä: puheenjohtaja MuT Lea Ryynänen-Karjalainen, varapuheenjohtaja Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander, jäsenistä professoreita olivat LT Jussi Pihlajamäki ja OTT Matti Tolvanen, lisäksi FM Tero Karjalainen (Kuopio), kasvatustiet. yo Jarno Mäki (Savonlinna), YTK,TTK Juho Pulkka (Kuopio, Jyväskylä), Linnunmaa Oy:n toimitusjohtaja Eeva Punta sekä emerituspiispa Wille Riekkinen. Rehtori, joka vastaa hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esittelystä, oli biofarmasian professori, EK:n hallituksen jäsen Jukka Mönkkönen.

Huomionarvoista on, että OKL:n siirtopäätös oli hallituksessa yksimielinen. Ainoa Savonlinnan kampuksen edustaja äänesti myös siirron puolesta.

Toivon kirjoitukseni antavan vastauksen avoinna olleisiin kysymyksiin. Virkkeet ovat lähes suoria lainauksia esillä olleista lähteistä.

Kaarina Nousiainen
Helsinki