Lukijalta: Huumeiden käyttö kuriin? – Aihe herättää suuria tunteita ja ennakkoluuloja

Suomessa huumausaineiden käyttö on ollut rangaistavaa viisikymmentä vuotta. Kovin vahvaa pohjaa linjalle ei aikanaankaan ollut, sillä eduskunnassa päätös saatiin aikaan vasta arvalla.

Käyttörikoksesta seuraa sakkorangaistus ja nuorelle ensikertalaiselle puhuttelu. Valittu politiikka ja keinot eivät ole tuottaneet toivottua tulosta, vaan päinvastoin: esimerkiksi kannabiskokeilut ovat nelinkertaistuneet vajaan parinkymmenen vuoden aikana.

Moni on saanut arkea haittaavan merkinnän rekistereihinsä ja hoitoonohjaus on jäänyt vaatimattomaksi. Rekisterimerkintöjen pelossa liian moni huumeita kokeilevista tai niiden käyttöä aloittelevista ei pääse tai edes uskalla hakeutua hoitoon. Rekisterimerkintä, jota säilytetään 5–10 vuotta, sulkee nuorilta myös monia muita ovia. Kun käyttörikosmerkintöjä tulee vuosittain noin 15 000, on poliisin tietojärjestelmässä jopa lähes 150 000 käyttäjän tiedot. Vaikka oikeudelliset seuraamukset näistä ovat suhteellisen vähäisiä, rekisterimerkinnän vaikutukset nuorten henkilöiden elämänkulkuun voivat olla arvaamattomia ja altistavat syrjäytymiselle.

Koska rangaistus toimii huonosti käytön ja haittojen ehkäisemisessä, nykyjärjestelmä kaipaa muutosta. Silti en tunne ainuttakaan poliitikkoa enkä puoluetta, joka haluaisi lisätä huumeidenkäyttöä tai vaikeuttaa hoitoon pääsyä.

Nyt tarvitsemme avointa ja laajaa keskustelua siitä, miten aiomme jatkossa saada huumeiden käyttäjät tehokkaammin hoitoon ja miten saamme katkaistua käytön kasvun. Terveysviranomaiset maailmalla ovat melko yksimielisiä. Maailman terveysjärjestö WHO ja YK ovat korostaneet sitä, että huumausaineiden käyttöön pitäisi puuttua ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollossa, ei rikostoimenpiteiden kautta.

Vaihtoehtoja huumepolitiikan nykyiselle linjalle, jonka mukaan käyttö on säädetty rangaistavaksi, on kolme: laillistaminen, dekriminalisointi ja depenalisaatio. Radikaalein toimenpide olisi laillistaminen, mikä tarkoittaisi huumeiden käytön vapauttamista ja saatavuuden järjestämistä samaan tapaan kuin alkoholin tai lääkkeiden kanssa menetellään. Tätä ei kannata yksikään puolue. Dekriminalisoinnissa käyttö ja pienten määrien hallussapito sallittaisiin luopumalla niiden rangaistavuudesta. Lievin toimenpide olisi depenalisaatio, missä käyttöä pidettäisiin edelleen rikoksena, mutta rikosoikeudellisia rangaistuksia ei käytetä. Siitä tulisi kuitenkin rekisterimerkintä poliisiasiain tietojärjestelmään.

Nämäkään asiantuntijat tai puolueet eivät siis olisi laillistamassa huumeita!

Monet terveydenhuollon asiantuntijoista, muiden muassa ammattilaiset Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta, kannattavat huumeiden dekriminalisointia, kuten puolueina myös vihreät ja vasemmistoliitto. Nämäkään asiantuntijat tai puolueet eivät siis olisi laillistamassa huumeita!

Dekriminalisoinnin myötä huumeiden käytön puheeksi otto erilaisissa palveluissa, esimerkiksi terveydenhuollossa, olisi luontevampaa kummallekin osapuolelle, kun käytöllä ei olisi enää rikollisuuden leimaa. Se edistäisi ongelmakäyttäjien hoitoon hakeutumista ja ohjausta. Silti huumeet pysyisivät yhä laittomina, ja järjestäytynyttä rikollisuutta, huumeiden kauppiaita ja tuottajia jatkossakin rangaistaisiin.

Hallitusohjelmassa ei luvata muuttaa huumausainelainsäädäntöä, mutta aiheesta tehty kansalaisaloite on tulossa keskusteluun eduskunnassa. Vaikka aihe herättää suuria tunteita ja ennakkoluuloja – itsellänikin, se ansaitsee kunnollisen käsittelyn ja kuulemiskierroksen. Sillä jo nyt yli 40 prosenttia suomalaisnuorista kokeilee huumeita eli syyllistyy nykylainsäädännön mukaan rikokseen ja ilman muutoksia nykytilanteeseen yhä useampi huumeidenkäyttäjä jää ilman apua ja jopa syrjäytyy rekisterimerkintöjensä vuoksi.

Toivon, että keskustelun päätteeksi pystymme tarjoamaan ainakin enemmän valistusta, neuvontapisteitä ja päihdekuntoutuspaikkoja. Lisäksi on mietittävä keinoja rajoittaa huumeiden saatavuutta Internetin anonyymiverkkojen kautta. Luvassa on myös hallituksen periaatepäätös huumausainepolitiikasta sekä lähes 10 miljoonaa euroa päihteitä käyttävien äitien lisäpalveluille.

Heli Järvinen

Kansanedustaja (vihr.)

Kerimäki