Lukijalta: Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat

Tuo otsikko kannattaa muistaa sähkö- ja energiatoimista hyötyvien kohdalla. Kannattaa myös muistella sitä aikaa, jolloin Suomessa rakennettiin perustaa nykyisille sähkönsiirtoverkoille.

Työ tehtiin mallilla suo kuokka ja Jussi. Tuosta voittoa tavoittelemattomasta osuuskunta-ajattelusta ei tänään ole jäljellä mitään. Toimintaan saatu piimätehdas on noista ajoista lähtien kelvannut monelle ja kelpaa edelleenkin. Vuosikymmenten saatossa sähköenergiajärjestelmästä on muodostunut eräänlainen niin sanotun "modernin" nyky-yhteiskunnan kastijärjestelmä. Loppukäyttäjän tappioksi. On etuoikeutettujen ryhmittymät ja tavallinen tuulipukukansa. Se maksaja.

On luottamusmiesjärjestelmät yhtiöiden ja kuntien hallintoelimissä, ja järjestelmää suojaa läpinäkyvyydeltä osakeyhtiölaki ja vaitiolovelvollisuus. Nousevat hallintopalkkiot takaavat sen, että suut pysyvät kiinni. Edunvalvojan asemassa ovat sähköyhtiöt itse paisuvine laajentumispyrkimyksineen.

Yhdeltäkään sähköliittymän omistajalta tai sähköntoimitussopimuksen tehneeltä ei kysytä sitä, haluaako hän alueellansa toimivan monopolisähköyhtiön ostavan osuuden esimerkiksi kirgisialaisesta energiayhtiöstä. Hyötyjinä ovat niin ikään erilaiset piilo- ja veroetuja kuittaavat, kuten valtio ja kunnat. Lisäksi sähkö- ja elektroniikkateollisuudella on vahva edunvalvonta-asema lobbauksineen. Unohtamatta osingon saajia, vaalijoita ja vaatijoita. Mitään pieniä tekijöitä eivät ole myöskään eri viranhaltijajärjestelmät, paisuvine hallintohimmeleineen.

Ajateltaessa valtakunnan runkoverkkoa laajemmassa merkityksessä, edunvalvojien eturintamaan astuvat kotimaisten tahojen lisäksi kansainväliset suuryhtiöt, valtiot ja markkinajuridiikka. Oma mittavia kustannuksia aiheuttava osa ovat ideologiset aateryhmittymät vaateineen (ilmasto).

Kun nyt tekopyhästi puhutaan monen poliitikon suulla, että nousevaan sähkön siirtohinnoitteluun on puututtava, voitaneen edellä kerrottuun vedoten todeta, että se lienee sula mahdottomuus. Mitkään edellä mainitut tahot eivät tule lypsylehmästään luopumaan. Valtion taholta odotettavissa onkin pelkkää myötätuntoa ja korkeintaan kosmeettisia nahkapäätöksiä.

Sähköyhtiöiden hallintoneuvostot ovat avainasemassa siinä, millaista strategiaa ja energiapolitiikkaa yhtiö harjoittaa. Jos päätetään, että esim. siirtohinnoittelua on laskettava, keinot kyllä löytyy. Kokonaan eri asia on, toimiiko omistajaohjaus vai ei.

Kun monopoliasemassa oleva julkishyödyllinen yhtiö jakaa osinkoja osakeyhtiölain suojaamana taholle, joka ei ole oikeasti sen (osakeyhtiön) toiminnan varsinainen rahoittaja (esim. kunta), syyllistyy se mielestäni jopa perustuslain vastaiseen toimintaan.

Monopoliasemassa olevan yhtiön toiminta on selkeästi erotettava kunnan toimista ja motiiveista läpinäkyvyyden vuoksi.

Ainakin hallintoneuvoston jäsenten tulisi tämä ymmärtää. Se, että perustellaan osinkojen maksamista kuntaomistajille kuntatalouden kannattavuuden parantamisella, ei voi olla mitenkään oikeutettu peruste.

Monopoliasemassa olevan yhtiön toiminta on selkeästi erotettava kunnan toimista ja motiiveista läpinäkyvyyden vuoksi. Osingot, jos niitä maksettaisiinkin, ne pitäisi maksaa sähköliittymä- ja sähköntoimitussopimuksen omistajille/haltijoille.

Kuntavaalit ovat ensi vuonna. Sähköyhtiöiden hallintoneuvostojen ja hallitusten paikat jaetaan ja päätetään vaalitulosten perusteella. Perinteisesti tämä jako on tapahtunut niin sanotusti sammutetuin lyhdyin.

Viime eduskuntavaalien yhteydessä otin kansalaisten edunvalvonnan esille jokaisen tapaamani kansanedustajaehdokkaan kanssa. Kysymys kuului, kuinka edunvalvonta järjestetään kuluttajan ja elinkeinoelämän näkökulmasta? Edustavatko valtion, kuntien ja monopoliyhtiöiden hallinnoissa rahan käytöstä päätöksiä tekevät henkilöt kuluttajaa vai yrityksiä ja yrityskonserneja? Voidaan ehkä väittää, että kansalaisen vaikuttaminen tapahtuu edustuksellisuuden kautta (vaalit) mutta väite on silkkaa valhetta. Kansalaisen todellisen edunvalvonnan torppaa jo kaksi pääseikkaa. Sähkönsiirtoyhtiöiden monopoliasema ja osakeyhtiölaki.

Sähköenergia on ihmisen ja elinkeinoelämän tärkeä perusoikeus.

Kuinka ja ketkä energiapolitiikkaa ja sitä kautta elinkeinoelämää hoitaa, siihen voidaan vaikuttaa.

Reijo Paunonen

Juvan kunnanvaltuutettu (kesk.)

Etelä-Savon maakuntavaltuuston jäsen