Lukijalta: Savonlinnankin etsikkoaikaa taas eletään

Hallitusta ja hallitusohjelmaa ”rustataan” parasta aikaa. Eri alojen lobbareiden, konsulttien, median mielipidevaikuttamisen voimin yritetään vaikuttaa uusiin päättäjiin.

Jos nyt Savonlinnan näkövinkkelistä vielä ”käännetään puukkoa haavassa”, niin voidaan todeta seuraavaa: Itä-Suomen Yliopiston uuden normaalikoulun vihkijäisiä on vietetty 8.–9.5 Joensuussa. Pääjuhla, jossa juhlapuhujana oli opetus- ja kulttuuriministeriön edustaja, oli tarkoitettu yhteistyökumppaneille, sidosryhmille ja muille kutsuvieraille, keitä ne sitten ovatkaan?

Vastaavat sidosryhmät ovat taas liikkeellä, kun hallitusohjelmaa tehdään. Muistutettakoon, että ratkaisevin ”sidosryhmä”, joka mm. oppilaitosten sijainneista päätti ja päättää on maan hallitus ja koulutuskustannukset pääosin maksaa valtio eli me veronmaksajat. Verotulot paikkakunnalle määräytyvät näistä päätöksistä. Kuvitellaan tilanne, jossa tämä sama olisi tapahtunut Savonlinnassa. Minkälaisen ”buustin” se olisi antanut Savonlinnalle?

Nyt Savonlinnassa ”kituutetaan” asukaslukuun suhteutettuna valtavan muuttotappion kourissa. Kaupungin talous on ahdingossa. Sosterin talous ja tulevaisuus on vaakalaudalla. Vaikutus ulottuu myös henkiseen ilmapiiriin ja pääomaan, heijastuen kaikkeen taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuurilliseen toimintaan, nuorten palveluihin, kaupungin kouluverkkoon jne. Heijastusvaikutukset ovat moninaiset.

Usein kuulee, etenkin suurempien kaupunkien edustajilta ja poliittisilta päättäjiltäkin perusteluja sille lähes luonnonlakina pidettävälle ilmiölle, että väestön keskittymiskehitykselle ei voi mitään. Kyllä sille voi, jos poliittista tahtoa siihen löytyy.

Keskittymisen varjopuolet näkyvät mm. asuntohintojen kohtuuttomina alueellisina muutoksina, jopa romahtamisena ja osin siitä johtuva erilaisten sosiaalisten ongelmien kasaantumisena. Kyllä nuoret ja kaikenikäisetkin muuttaisivat muuallekin kuin suurimpiin keskuksiin, esim. Savonlinnaan, jos koulutuspaikkoja, työtä ja palveluita olisi kattavammin tarjolla. Kaupunkimme on hieno paikka asua.

Hallitus voisi tehdä aluepolitiikkaa Norjan malliin ja nimetä suurimpia menetyksiä kokeneita alueita, kuten Savonlinnan erityistukialueeksi. Aluetuen muotoja voisi olla saaristokuntalisän korottaminen, valtionverotuksen kevennys, työnantajamaksujen kevennys, lapsiperhe- ja vanhuspalvelutuki, opintotuki- ja koulutuskustannusten keventäminen, julkisen puolen työpaikkoja lisääminen jne.

Edellä kuvattujen asioiden lisäksi tärkeimpiä edunvalvontakohteita ovat mm. terveyspalveluiden turvaaminen, yliopisto- ja toisen asteen koulutustarjonnan lisääminen, Parikkalan rajanylityspaikka, rauta- ja maantieolosuhteiden edelleen kehittäminen, joka tukee matkailuelinkeinoa sekä teollisuutta.

Nyt on niin poliittisten kuin muidenkin edustajiemme etsikkoaika päästä niihin pöytiin, joissa Savonlinnankin tulevaisuudesta päätetään.

Risto Kainulainen
Savonlinna