Lukijalta: Hyökkäyskö paras puolustus

Viime päivinä on Itä-Savon yleisönosastolla käyty keskustelua kaupunginjohtajan työstä, niin hyvistä kuin huonoistakin puolista. Hän kirjoittaa laajasti omista saavutuksistaan 29.1. ilmestyneessä lehdessä. Kirjoituksen perusteella voisi kuvitella, ettei tuon parempaa johtajaa ole olemassakaan, kun kaikki on mennyt vähintään erinomaisesti ja kehitys on ollut loistavaa, myös henkilökunta ”kiittää.”

Yleensä, jos jollakin paikkakunnalla menee noin hienosti niin sen väkiluku kasvaa ja verotuskin kevenee. Meillä kuitenkin on juuri päinvastoin, väki väheni viime vuonnakin yli 1 000:lla henkilöllä ja verot ovat olleet maamme korkeimpia. Muuttoliikkeelle pois ei näy loppua ja kiinteistöjen arvotkin ovat vahvasti laskeneet. Hyväkuntoisia vuokrataloja puretaan.

Kun tämän vuosikymmenen alussa Savonranta, Punkaharju ja Kerimäki liittyivät kuntaliitoksella Savonlinnaan oli yhteenlaskettu väkiluku laajentuneessa kaupungissamme noin 37 000 henkilöä. Nyt vuosikymmenen lopulla lähestymme uhkaavasti 30 000 rajaa, eli kehityksemme ei kuitenkaan ole ollut mitenkään erinomaista, kuntaliitoksen mukanaan tuomista vahvistuneista resursseista huolimatta.

Ollessani itse viime vaalikaudella kaupunginvaltuuston sekä noin 2,5 vuotta hallituksen jäsenenä jouduin voimattomana sivusta seuraamaan, kun yrityselämälle tärkeää Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:tä kohdeltiin kaltoin ja lakkautettiin kokonaan vaikka lopettamisesta tehtyyn yrittäjäkyselyyn osallistuneista noin 70 % oli tyytyväisiä sen palveluihin sekä saavutettuihin tuloksiin.

Vähän ennen kuntaliitoksia sain omakohtaisesti kokea kaupunginjohtajan työtavat, kun kävimme esittelemässä liikenteen biopolttoaineen valmistushankettamme Punkaharjulle. Hankkeen työllistämisvaikutus raaka-aineiden hankinta mukaan lukien olisi ollut silloisen yrityspalveluiden johtajan selvityksen mukaan 550 henkilötyövuotta ja liikevaihto noin 70 miljoonaa euroa vuodessa. Rahoituskin oli pitkälti saatu kasaan.

Ihailen nykyisiä alueemme yrittäjiä ja teollisuuslaitoksia, jotka näissä oloissa ovat pystyneet laajentamaan tuotantoaan sekä luomaan uusia työpaikkoja alueellemme.

Tapahtumaa olivat todistamassa tapaamisessa mukana olleet silloinen Savonlinnan Osuuspankin johtaja, Savonlinnan kaupungin elinkeinoasiamies sekä allekirjoittanut. Vastaanotto kaupunginjohtajan taholta oli tyly: kovaan ääneen meitä syytettiin tietojen vuotajiksi ja valehtelijoiksi. Audienssi päättyi jo 10 minuutin kuluttua.

Parikkalan silloinen kunnanjohtaja vastusti myös bioetanolituotannon aloittamista Punkaharjulla, vaikka valtuusto oli siellä antanut hankkeelle tukensa. Se johti hänen erottamiseensa, josta nostan hattua naapurikunnan luottamusmiesjohdolle. Emme tarvitse täällä 10 000 euron kuukausipalkalla työskenteleviä johtajia, jotka eivät näe tulevaa kehityksen suuntaa.

Tänä päivänä näyttää siltä, ettei biopolttoaineasioista voisi enempää juuri puhua, mutta meillä tämä tuotannon mahdollisuus menetettiin näköalattomuuteen jo alkuvaiheessa.

Ihailen nykyisiä alueemme yrittäjiä ja teollisuuslaitoksia, jotka näissä oloissa ovat pystyneet laajentamaan tuotantoaan sekä luomaan uusia työpaikkoja alueellemme. Näitä oli kaupunginjohtajan mielipidekirjoituksessakin hyvä luettelo. Tiedän, että monet heistä ovat kohdanneet samoja vaikeuksia.

Kun keskusteluissa EU-edustajan kanssa 20.1. Helsingissä sivuttiin Savonlinnan vaikeaa tilannetta, hän kysyi ensimmäisenä, onko meillä vielä sama kaupunginjohtaja. Maine on kiirinyt jo Brysseliin asti.

Myönnän että kaupunginjohtajalla on ollut myös paikkansa saneeraajana kaupungissa mutta nyt suunnaksi on otettava vahva yrityselämän kehitys, koska julkisen sektorin työpaikat väistämättä vähenevät.

Aate Laukkanen
Varavaltuutettu ( kok.)
Savonlinna

Luetuimmat