Lukijalta: Pakkoruotsi ei ole haukkumatermi, vaan suoraan lakitekstistä

Kansanedustaja Heli Järvinen esitti IS:n torstain 15.6. numerossa ajatuksia peruskoulun kieliohjelmasta ja siinä ilmaisusta ”pakkoruotsi”. Asiasta muutama aikalaishuomio:
Peruskoulusta tehtiin aikanaan ahtaista puoluepoliittisista syistä liiaksi silloisen keskikoulun kopio, joka toi mukanaan kaksi pakollista kieltä. RKP:lle tämä sopi mainiosti.
RKP:n ainoa perustelu pakkoruotsille vuonna 1968 oli vuonna 1985 tarkastetun tri Antti Lappalaisen väitöskirjan mukaisesti oheen lainaamani puolueen laajennetun keskushallituksen kannanotto ja sen mukainen julkilausuma lehdistölle:
”Hallituksen kaavailut ruotsittomasta peruskoulusta eivät olleet RKP:n mieleen Puolueen laajennettu keskushallitus käsitteli asiaa jo ennen hallituksen esityksen antamista ja katsoi, että esitetty kieliohjelma johtaisi suomenkielisten ja ruotsinkielisten oppilaiden eriarvoisuuteen. Peruskoulun suomenkieliset oppilaat voisivat lukea englantia, maailmankieltä, mutta ruotsinkielisen vähemmistön lapset joutuisivat olosuhteiden pakosta lukemaan vieraana kielenä suomea, joka oli muualla maailmassa merkityksetön. Kokouksessa esiintyi myös mielipiteitä, että tällainen tilanne on hallitusmuodon vastainen. Kokous laati asiasta julkilausuman, joka toimitettiin lehdistölle. Kun (Paasion; kir. huom.) hallitus antoi koulujärjestelmää koskevan lakiesityksen (yksi pakollinen vieras kieli), RKP:n edustajat jättivät rinnakkaisaloitteen, jossa esitettiin kahta kieltä.

Edellä esitetyn perustelun pakkoruotsille toisti vuonna 1977 Jyväskylässä ”Peruskoulu 5 vuotta”-seminaarissa kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston edustaja puhujapöntöstä pakkoruotsista kysyttäessä sekä viimeksi – nyt hieman peitetymmin RKP:n Eva Biaudet vuoden 2012 presidentinvaalikampanjansa yhteydessä, joten mikään ei ole muuttunut. On koko ajan ollut kysymys vain puhtaasta valtapolitiikasta.
Vielä kouriintuntuvammin esitti asian minulle tuo mainittu kouluhallituksen edustaja Jyväskylän Yliopiston käytävällä seminaarin väliajalla: ”Kai sinullekin on selvää, että jos pakkoruotsi poistetaan, ei kestä montakaan vuotta, kun kaikkien suomalaisten suurten firmojen pääjohtajan nimi on suomenkielinen!”

Nyt on suoritettu 45 vuotta kestänyt kokeilu. Sen tuloksena on kiistatta erittäin huono ruotsinkielen taito suomenkielisten keskuudessa ja seurauksena 8 000 syrjäytyvän nuoren joukko joka vuosi. On täysi syy lopettaa tämä epäonnistunut kokeilu ja valita ratkaisu, joka takaa, että suomenkielisissäkin on hyvin ruotsia osaavia.
Tämä edellyttää ruotsin muuttamista peruskoulussa vaihtoehtoiseksi muiden kielien rinnalle ja samalla luoda uusi peruskoulu, jonka kädentaidossa hyvät oppilaat tuntevat omakseen. Esitin nämä ajatukseni julkisesti jo yli 40 vuotta sitten ja ennustin ruotsin huonon menestyksen että kädentaidollisesti lahjakkaiden syrjäytymisen – voisi jopa sanoa heitteillejätön.

Olen suomalaisen peruskoulun vankka ja aktiivinen kannattaja ja omalta osaltani myös sen luoja. Toimiessani kahden opettajajärjestön kansainvälisistä asioista vastaavana olen ylistänyt sitä kansainvälisissä yhteyksissäkin yli 15 vuoden ajan – jo paljon ennen PISA-tuloksia.
Heli Järvinen muistuttaa, että peruskoulussa on myös pakkomatematiikkaa, pakkoyhteiskuntaoppia ja pakkoliikuntaa. Totta, mutta mitkä ovat arvoisan kansanedustajan mielestä noiden ”pakollisten” aineiden korvaavat vaihtoehdot. Pakkoruotsin kohdalla ei kysyjä jää vastausta vaille. Puhuminen pakkomatematiikasta vie asian alakoululaisten tasolle. Olen opettanut 10 eri kansallisuuden kouluyhteisön oppilaita. Kaikilla heillä on ollut omassa koulussaan sitä ”pakkomatemetiikkaa” – jopa tibetiläisillä, mutta ei kellään ruotsia.

Pakkoruotsi ei ole haukkumatermi, vaan suoraan lakitekstistä: ”Peruskoulun pakollisia aineita ovat: äidinkieli, toinen kotimainen kieli, …” Myöhemmin teksti muutettiin RKP:n vaatimuksesta muotoon: ”Kaikille yhteisiä aineita ovat:” Se takasi, että pakkoruotsi jäi elämään.
Odotan mielenkiinnolla Savonlinnan kaupungin suhtautumista mahdolliseen peruskoulun kielikokeiluun.
Asseri Joutsimäki
Opetusneuvos
Savonlinna

Tiina Ojutkangas

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.