Lukijalta: Kouluverkko ja kaupungin taloudellinen tila

Lea Sairanen (kok.) ja Matti-Pekka Parkkinen (kesk.) kirjoittivat Itä-Savon Lukijalta-palstalla kyläkoulujen kohtalosta. En malta olla puuttumatta käytyyn keskusteluun, olenhan yksi mukana oleva päättäjä.

Olen Lean kanssa hyvin pitkälle samaa mieltä, että meillä päättäjillä tulee olla rohkeutta tehdä kipeitäkin päätöksiä, vaikkapa kouluverkosta.

Samoin olen Matti-Pekan kassa hyvin pitkälle samaa mieltä, vaikkapa maaseudun elinvoimaisuudesta, asuinpaikan valinnassa ja yhdenvertaisesta kohtelusta.

Lähinnä keskustan valtuustoryhmän toimesta esitettiin, että koulujen lakkauttamiseen sovittuun 25 oppilasrajaan laskettaisiin myös esikoululaiset. Päätöksellä oli keskustan valtuustoryhmän tavoitteena pelkästään Kallislahden koulun ja kylän elinvoimaisuuden säilyttäminen. Päätöksellä Kallislahden koulussa, eskarilaiset mukaan luettuna, on periaatteessa seitsemän luokkaa ja 25 oppilasta.

Maaliskuun valtuustonkokouksessa äänestettiin, että rakennetaanko käyttökiellossa olevan Nätkin koulun tilalle uusi koulu. Lähes puolet keskustan valtuustoryhmästä oli valmis sulkemaan Nätkin koulun, jossa on viisi luokkaa ja yli 120 oppilasta. Tämän lisäksi valtuutettu Jouni Matilainen (kesk.) teki Hallinto-oikeuteen valituksen päätöksestä, jarruttaakseen uuden koulun rakentamista.

Mitä tulee koulumatkojen ajalliseen pituuteen, niin mikäli Nätkin koulu lakkautettaisiin ja oppilaat siirrettäisiin Mertalaan, niin ne oppilaat, jotka eivät pääse koulukuljetuksen piiriin käyttävät koulumatkoihin yhtä paljon aikaa etenkin talvisin, kuin kallislahtelaiset koulukuljetuksessa olevat oppilaat.

Matti-Pekka, miten tuollaisella toiminnalla kylien elinvoimaisuus ja yhdenvertaisuus toteutuu?

Lea kirjoitti mielestäni aivan oikein, että kuntalaisilla on oikeus palveluihin. Me valtuutetut joudumme marraskuun loppuun mennessä etsimään suuria säästökohteita, vaikka veroäyriä nostettaisiin.

Sitten tulevat ne arvovalinnat. Jääkiekkoilijoiden piti saada välttämättä harjoitushalli Talvisaloon, vaikka kymmenen kilometrin päässä Tanhuvaarassa on siihen tarkoitukseen toimiva halli.

Valtuuston enemmistön tahtotila oli, että halli rakennetaan Talvisaloon. Se oli melkoinen karhunpalvelus Tanhuvaaran urheiluopiston toiminnoille.

Sen jälkeen lähti vyörymään Tanhuvaaran pelastusoperaatio. Meidät valtuutetut kutsuttiin Tanhuvaaraan, jossa esiteltiin kaupungin vapaa-aikapäällikkö Simo Rädyn toimesta jalkapallohallin rakentamista Tanhuvaaraan.

Asia tuli aikanaan valtuustoon päätettäväksi, suuren enemmistön kannattaessa hanketta. Eräät valtuutetut sanoivat suoraan, että hanke on toteutettava Tanhuvaaran tulevaisuuden takia.

Edellä mainittujen noin kahdenmiljoonan euron päätösten jälkeen kaupunki on joutunut myöntämään yli puoli miljoona euroa alkuperäisiin päätöksiin. Ollaan tultu tilanteeseen, jossa villimmät sivistyslautakunnan jäsenet ovat valmiita sulkemaan kaupungin oman kaikenikäisten käytössä olevan uimahallin.

Suuri kysymys on, miten toimitaan Lea Sairasen mainitsemien Savonlinnan sote –kustannusten kasvaessa? Palveluja käyttää suuri joukko ikääntyvistä savonlinnalaisista.

Lopuksi kysymys Lea, miten äänestit jalkapallohallin kohdalla? Matti-Pekka, miten sinä äänestit jäähallin ja jalkapallohallin kohdalla?

Esa Valkonen
Valtuutettu (vas.)
Savonlinna

Uusimmat uutiset