Lukijalta: Vanhemman puheenvuoro erosta — Väliin tulee usein viranomaisen näkemys lapsen edusta, joka hyvin usein on kaikkea muuta kuin lapsen etu

Viitaten 19.11. Puheenvuoro-tekstiin vanhempien eron vaikutuksesta lapseen. Kolmen lapsen äitinä ja riitaisan avioeron ja vuosia kestäneen huoltoriidan läpikäyneenä haluan tuoda esille myös toisenlaisen näkökulman asiaan. Nimittäin viranomaisen menettelyn vaikutuksen vanhempien eroon ja sitä kautta myös lapseen.

Kirjoituksessa puhutaan avioerossa olevan useita eri prosesseja päällekkäin. Näin toki onkin, mutta jos perheellä, lapsella on lastensuojeluasiakkuus tulee eroon yksi prosessi lisää, joka aiheuttaa vanhempien välille riitaa. Eriarvoisuutta ja lapsen etu hämärtyy sosiaalityöntekijän puolueellisuuden vuoksi ja tästä syntyy riitaa vanhempien välille, josta lapsikin sitten kärsii, jopa vuosia.

Juridisesti eroprosessi voi myös pitkittyä vanhemmista riippumattomista syistä. Vanhemmat eivät esimerkiksi saa ajoissa asioitaan vireille, eivätkä käräjäoikeuden pyytämät olosuhdeselvitykset valmistu lainmukaisesti määräajassa ja vanhempia painostetaan lasten edun vastaisiin sopimuksiin. Taloudelliseen eroon taas vaikuttaa hyvinkin suuresti myös lastensuojeluviranomaisten menettely liittyen mm. lasten asumiseen, elatukseen ja huoltoon.

Lasten elatus saattaa olla vuosia puutteellinen ja virheellinen johtuen myös mm. lastenvalvojan virkatehtävien laiminlyönneistä tai siitä, että hän on poissa viranhoidosta eikä sijaista ole. Vanhemmat saattavat hyvinkin sopuisasti päästä lapsensa asioista yksimielisyyteen, mutta tähän väliin tulee viranomaisen näkemys lapsen edusta, joka hyvin usein on kaikkea muuta kuin lapsen etu.

Usein se on viranomaisen mutu-tuntumaa, vääriin olettamuksiin perustuvaa, jopa fiktiota faktojen sijaan. Tällöin syntyy riitatilanne, josta kärsii koko perhe sekä perheen talous, ja oikeusturvaa asioiden oikaisuun ei ole.

Kirjoituksessa on myös mainittu, että vanhempien parisuhde on lapsen koti ja erossa se hajoaa. Varmaan totta tämäkin. Kuitenkin voi olla myös niin, että tämä koti on turvaton, pelkoa ja ahdistusta aiheuttava ja ainoa keino päästä siitä irti on ero. Ero voi siis olla lapselle myös suuri helpotus. Lapselle myös riittää yksi turvallinen vanhempi ja muu turvaverkosto, jos toinen vanhempi ei vanhemmuuteen kykene tai edes halua.

Useiden vanhempien erosta saattaa olla kulunut vuosia, omastani jo yli 10 vuotta, mutta eroprosessia ja riidan jatkumista ja lasten joutumista riidan välikappaleeksi edesauttaa myös lastensuojeluviranomaisten menettely ja lakisääteisten palveluiden evääminen lapsiperheiltä. Puheet ja kirjoitukset siitä, että apua on saatavilla eivät valitettavasti käytännössä useinkaan toteudu.

Anna-Maija Silvennoinen
Savonlinna

Kommentoidut