Lukijalta: Metsäammattilaisten on esitettävä vaihtoehtoja avohakkuille

Metsän jatkuvasta kasvatuksesta on käyty vilkasta keskustelua. Joillekin metsäammattilaisille menetelmä näyttää olevan tuntematon, sillä se rinnastetaan viime vuosisadan alkupuolella käytettyyn määrämittaharsintaan, jossa metsästä hakattiin tietyt mitat täyttävät laaturungot. Jäljelle usein jäi heikompilaatuinen puusto.

Jatkuvan kasvatuksen harvennuksessa poistetaan kuitupuitakin, vaikka pääosin kaadetaan tukkeja.

Monimuotoisuuden takia vastuullinen metsänomistaja säästää hakkuilta osan isoimmista rungoista.

Jatkuvan kasvatuksen metsä säilyy peitteisenä ja luonnonmetsän tapaan monikerroksisena alle puolen hehtaarin pienaukkoja lukuunottamatta.

Avohakkuualue maan muokkauksineen, istutuksineen, tasaikäisine kuvioineen muistuttaa enemmän puupeltoa kuin luonnonmetsää.

Kun avohakkuukasvatusta ylistetään puuvarannon lisääjänä, unohdetaan metsäpinta-alan lisääntyminen taannoisten suo-ojitusten myötä.

Suurella innolla valtion avustusten turvin ojitettiin sellaisiakin soita, jotka eivät metsää kasva. Hävitettiin valtaosa Etelä-Suomen luonnonvaraisista soista.

Avohakkuulle istutetun puuston sanotaan pian hakkuun jälkeen toimivan tehokkaana hiilinieluna.

Avohakkuu aiheuttaa maaperän lämpö- ja kosteusolojen muutoksen sekä maan muokkauksen takia suuren hiilivuodon maaperästä. Vähintään puolet metsän hiilivarastosta on maaperässä.

Istutetulta puustolta menee 20— 30 vuotta hiilivuodon korvaamiseen, vasta sen jälkeen hakkuualueen puusto alkaa lisätä hiilivarastoa.

Hakatusta puusta ilmakehään vuotavan hiilen määrä riippuu puun käyttötarkoituksesta. Puurakentamisessa hiili säilyy pitkään puutavarassa, sellusta se vapautuu pian ilmaan.

On arvosteltu myös Erkki Lähteen varoituksia havumetsien kuolemasta 1980-luvulla.

Jos teollisuuden ja energian tuotannon rikkipäästöjä ja yläilmakehän otsonikatoa ei globaalein toimenpitein olisi alettu vähentää, ennustukset olisivat voineet toteutua ainakin osittain.

Yhtä tarmokkaat toimenpiteet olisivat nyt tarpeen metsien lajikadon pysäyttämiseksi.

Laajamittaisten avohakkuiden vastustajien sanotaan usein olevan metsää omistamattomia, metsistä mitään tietämättömiä, harhaanjohdettuja haihattelijoita. Kuitenkin merkittävä osa metsän omistajista on kiinnostunut jatkuvasta kasvatuksesta.

Metsäammattilaisten pitää esittää myös vaihtoehtoja avohakkuille olivatpa ne metsien suojelua tai jatkuvaa kasvatusta.

Emme metsien käsittelyssäkään voi enää olla yhden menetelmän varassa, vaikka mennyttä aikaa muutamat seniorit vielä haikailevatkin.

Raili Kautiainen
metsänomistaja
Mikkeli