Lukijalta: Savonlinnan seudun sote-suuntavalintaa tulee kunnioittaa valtakunnallisessa päätöksenteossa

Savonlinnan tärkein edunvalvontakohde on ollut keskussairaalan säilyminen. Tästä kaikki valtuustoryhmät ovat olleet yksimielisiä ja täysin tietoisia sen merkityksestä savonlinnalaisten ja seutumme asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä ja alueemme elinvoiman vahvistamisessa.

Näkemystämme tukee myös Valtioneuvoston selvitys (Rehunen ym. 2016) sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen, käytön ja tuottamisen alueellisesta muutoksesta ja tulevaisuuden vaihtoehdosta. Selvityksen mukaan sairaala vaikuttaa alueen elinvoimaan kasvattamalla alueen vetovoimaa asukkaiden ja yritysten silmissä monipuolisten työuramahdollisuuksien ja hyvän palvelutason myötä.

Sairaalalla on myös alueen työllisyyttä vahvistava ja yksityistä kulutuskysyntää lisäävä vaikutus. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ratkaisut vaikuttavat myös laajemmin muidenkin toimialojen kehitykseen.

Sairaalaverkon karsimisen vaikutukset ovat edellä esitetyn vastakohtia; työpaikkojen väheneminen, alueen työllisyyden heikkeneminen, yksityisen kulutuskysynnän pieneneminen, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten hakeutumiseen muualle töihin, alueen vetovoiman heikkeneminen asukkaiden ja yritysten silmissä. Lisäksi erikoissairaanhoidon matkat pidentyvät lisäten palveluja tarvitsevien fyysistä, sosiaalista että taloudellista kuormitusta. (Rehunen ym.2016)

Etelä-Savon maakunnan kantokyky ei tule riittämään kahden päivystävän sairaalan ylläpitämiseen! Miksi näin? Ministeriössä tehtyjen laskelmien mukaan, Etelä-Savon maakunnan tunnusluvut tulevaisuuden suhteen ovat nykyisten maakuntien heikoimmat.

Maakuntien tilakeskuksen ennusteiden mukaan Etelä-Savon sote-käyttötilojen vuokrat olisivat vuonna 2020 noin 65 miljoonaa ja vuonna 2024 noin 75 miljoonaa. Jo pelkästään käyttötilojen luvut vaikuttavat siihen, että käyttötiloja tullaan karsimaan. Etelä-Savon väestön negatiivinen muuttoliike sekä syntyvien ja kuolleiden suhde heikentävät verotulojen kehitystä, mikä vaikuttaa Etelä-Savon kantokykyyn.

Samoin ikärakenne on Etelä-Savossa poikkeuksellisen haastava, jolla on suora yhteys sekä verotulojen kehitykseen että sote-kustannuksiin.

Tarvitsemme siis leveämmät hartiat eli mahdollisimman suuren väestöpohjan.

Tarvitsemme siis leveämmät hartiat eli mahdollisimman suuren väestöpohjan. Pohjois-Savossa mahdollisuutemme ovat toiset, vaikkakaan ei ”helpot” sielläkään. Pohjois-Savossa meillä on kuitenkin parhaat mahdollisuudet säilyttää päivystävä ja leikkauksia tekevä sairaala osana Kuopion yliopistosairaalaa.

Tällöin sairaalamme voisi toimia opetus- ja tutkimussairaalana, joka olisi seutumme asukkaille huomattava etu. Samoin tämä vahvistaa jo olemassa olevia suoria, nopeita ja toimivia hoitoketjuja oman sairaalan sisällä, ajatuksella, yliopistollinen sairaala kahdella kampuksella. Kuten kirjoitukseni alussa toin esille, laadukkailla terveyspalveluilla on myös suuri merkitys alueemme elinvoimaisuuden edistämisessä.

Edellä esitettyihin tositietoihin pohjaten olemme jatkaneet työtämme sairaalamme turvaamiseksi. Viimeisen kuukauden aikana on ollut tyrmistyttävää havaita, millaisia sisäisiä ja ulkoisia vastavoimia on tullut esille, jopa heiltä, jotka ovat täysin tietoisia sairaalamme säilyttämisen merkityksestä alueemme elinvoimalle. Ihmetyttää myös, miksi kaupunkimme oma ministerimme Hanna Kosonen on laittanut kuntalaisten laadukkaiden palveluiden saamisen vastakkain mm. maakuntahallinnon, vaalipiirin säilyttämisen ym. kanssa.

Uudistuksia ei tule tehdä hallintorakenne edellä, vaan niiden tulee pohjata kunnan asukkaiden palvelutarpeisiin ja laadukkaiden ja vaikuttavien palveluiden kehittämiseen.

Viimeisten vuosien aikana palvelutuotannon muutokset ovat lähteneet hallintorakenteista käsin. Tämä on johtanut meille tuttuun ilmiöön, kiihtyvään palveluiden keskittämiseen – tästä me savonlinnalaiset olemme joutuneet kohtuuttomasti kärsimään.

Kaikessa päätöksenteossa on muistettava Kuntalain 1 §, joka korostaa kunnan asukkaiden oikeutta itsehallintoon ja heidän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiaan kunnan toiminnassa. Tämän lain hengessä, Savonlinnan kaupunginvaltuusto on tehnyt yksimielisen päätöksen osallistua Pohjois-Savon sote-alueen valmisteluun samoin kuin Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto, Enonkosken ja Rantasalmen kuntien valtuustot. Näitä päätöksiä tulee kunnioittaa myös valtakunnallisella päätöksentekotasoilla.

Seija Puputti
Savonlinnan kaupunginvaltuutettu (kok.)
Kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja