Lukijalta: Soten perässä kuin köyhän talon porsaat?

Mielenkiinnolla on saatu seurata intohimoja sekä keskusteluja Etelä-Savon maakunnan kantokyvystä, puolesta ja vastaan. Kuinka hyvin on kotiläksyt ja edunvalvonta tehty? Mikä on tärkein syy navigoida eteenpäin raskaasti velkaantuneen Mikkelin kanssa?

Toisin päin asian ymmärtää hyvin, koska Mikkelillä on konserniyhtiöineen velkaa huikeat 716 000 000 euroa, siis 716 miljoonaa euroa! Sitä kannattelemaan tarvitaan todellakin leveämpiä harteita. Lyhytaikaista velkaa ko. summasta on 190 miljoonaa euroa. Mikkelin päättäjät ovat ottaneet valtavan etunojan investoinneissa ja ajaneet kaupungin taloudellisesti seinää vasten.

Kaikki investoinnit on tehtävä velkarahalla ja käyttömenoihinkin on kohta otettava lisää lainaa. Lisäksi jonossa on päätettyjä investointeja, esim. reippaan 30 miljoonan euron kouluinvestointi Urpolan koulun korvaamiseksi. Onko haasteellisen 58 miljoonan euron jätevesipuhdistamoinvestoinnin loppulasku jo nähty, sairaalan massiivi-investoinneista puhumattakaan?

Kun kuluja ei ole tällä vaalikaudella pystytty karsimaan, on Mikkelin Musta Pekka -vaihtoehto saada myytyä Etelä-Savon Energian osakkeet Suur-Savon Sähkölle. No reippaan 200 miljoonan euron kauppahinnalla saataisiin nuo kaupungin lyhytaikaiset velat kuitattua ja Suur-Savon Sähkön osakkeiden arvonnousu petraamaan kaupungin tasetta.

Kun Mikkelin velkapottiin lisätään Savonlinnan kaupungin velat konserniyhtiöineen, ollaan jo yli yhden miljardin euron velkapotissa ja Pieksämäen velat vielä puuttuvat. Kaakkois- ja Etelä-Suomen kovenevat vaatimukset EU-tukirahojen tasapuolisemmasta jaosta antavat olettaa, että myös Etelä-Savon EU-rahoitusta tullaan leikkaamaan tulevaisuudessa. Samoin käy nopeasti myös sote-rahoitukselle.

Kun vielä maakunnan väkimäärä vähenee ja etenkin vanhenee huimaa vauhtia, antaa tämä kaikki todella haasteellisen lähtökohdan Etelä-Savon pärjäämiselle tai kehittämiselle.

Asioiden näin ollessa ei ollut ihme, että Leppä ja Häkkänen "juoksivat" maakunnan/Mikkelin puolesta Kuopiossa selittämässä päättäjille, kuinka Savonlinnan maakunnan vaihtohaluihin pitää suhtautua.

Mikkelin päättäjät ovat ottaneet valtavan etunojan investoinneissa ja ajaneet kaupungin taloudellisesti seinää vasten.

Mitä voidaan tehdä? 1. Maakunnan informaationjakelu tuodaan uudelle tasolle yhdistämällä Itä- ja Länsi-Savo sanomalehdet yhdeksi uudeksi uljaaksi maakuntalehdeksi.

2. Kuntavaaleissa valitaan uusia osaavia päättäjiä, joilla oikeasti on talousosaamista. Nykyinen näköalattomuus ja talousosaaminen eivät yksinkertaisesti riitä ja ovat kaupungeille sekä maakunnan tulevaisuudelle kestämätöntä.

3. EU-rahapanostukset keskitetään muutamaan (2–3) suoraan ja maakunnan kannalta keskeiseen veturihankkeeseen Etelä-Savon ydintoimialoilla. Metsä ja biotalous, kärkiteknologia-alat, matkailu. Huippunopeat yhteydet rakennetaan tietenkin. Lopetetaan EU-rahojen ripottelu pikkuhankkeisiin ja näennäistoimintojen ylläpitämiseen.

4. Luodaan ydintoimialoille kansainvälinen koulutusyhteistyö yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa sekä rohkeasti tavoitellaan avainosaamisalojen ja businessalueiden edelläkävijyyttä.

5. Määritellään maakunnalle selkeämpi ja terävämpi strategia sekä tavoitteet ja mennään päämäärätietoisesti niitä kohti.

Arto Tolvanen

Savonlinna