Lukijalta: Vapaavuorelaisen katsannon mukaan maalaiset ovat tässä maassa kakkoskategorian porukkaa

Kun sääolojen vuoksi suuri osa suomalaisista pelloista on tällä hetkellä edelleen puimatta ja viljasato vaarassa, olisi luullut pormestareilla ja muilla pomoilla olevan sen verran psykologista silmää, etteivät olisi juuri nyt ryhtyneet kääntelemään puukkoa alkutuottajien haavassa.

Suomen itsenäisyyden 100-vuotistapahtumat ympäri maata ovat osoittaneet, että niin maaseudulla kuin kaupungeissa asuvat kansalaiset ovat voineet tuntea olevansa osa tasa-arvoiseksi miellettyä Suomi-nimistä tasavaltaa.
Näihin päiviin saakka olen kokenut ja toivon edelleen kokevani, että maan kaikissa osissa asuvat kansalaiset ovat yhtä arvokkaita.
Muutoksen tuulia, jopa myrskyjä,on kuitenkin ilmassa.
Suuren rapakon takaa kantautuneista uutisista on toistuvasti välittynyt Amerikka first -viesti. Sen kuuntelu uutisissa on ollut vastenmielistä. Mutta olen lohduttautunut sillä, ettei Suomessa onneksi esiinny etnosentrismiä eikä itseään ”paremmiksi ihmisiksi tai paremmiksi asuinalueiksi” mieltävien oman ylemmyyden hehkuttelua.

Huomaan erehtyneeni.
Kun maan pääkaupunkiin valittiin uusi pormestari, aloitti hän vallankumouksen. Aluksi verbaalisena, pian ilmeisesti myös järeämpinä toimina. Hänen viestinnässään on tuttu sävy: Helsinki first.
Nyt Jan Vapaavuori näyttää haalineen ideologiansa tukijoukoiksi ruokapalkalla keskikokoisten kaupunkien johtajia. Ainakin Tampere tuntuu olevan kovasti valmis kapinalippujen liehutteluun. Siinä on tuppurainen tappuraisen takuumiehenä – varsinaiset aateveljet rinnakkain.

Jotkut kyllä kernaasti puhuvat yhteisöllisyydestä, mutta ovat teoissaan tavattoman itsekkäitä.

”Suurkaupunkien” pormestareiden tarkoituksena ei suinkaan ole minkään sortin kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu.
Ei niin, mutta jopa kaltaiseni heikommilla älyllisillä lahjoilla varustettu kansalainen tajuaa, että vapaavuorelaisen katsannon mukaan maalaiset ovat tässä maassa kakkoskategorian porukkaa. He kelpaavat toki viljan, maidon, lihan, metallurgian ja erilaisen puutuotantoketjujen alkupäähän, mutta ”me suurkaupunkilaiset” olemme oikeutettuja vähän enempään.
En halua sanoa, että eräs hallituspuolue ajelisi kaksilla rattailla, mutta apurattailla kumminkin. 

Vauhtia maaseudulla asuvien ihmisten kyykyttämiseen ja lopullisen ratkaisun valmisteluun tuntuvat antavan eräät viikoittain lentokoneilla matkustelevat mepit, omasta mielestään ilmeiset luontoihmiset, ja kokonainen suomalainen viherpuolue, jotka kaikki koettivat parhaansa mukaan saada stopin suomalaiselle metsä- ja biotaloudelle ja antaa samalla lopullisen kuoliniskun maalaisväestölle.
Maidon tuottajahinta on jo halpuutettu niin, että ihmetellä täytyy, kuinka maanviljelijät ylipäätään jaksavat.
Kun sääolojen vuoksi suuri osa suomalaisista pelloista on tällä hetkellä edelleen puimatta ja viljasato vaarassa, olisi luullut pormestareilla ja muilla pomoilla olevan sen verran psykologista silmää, etteivät olisi juuri nyt ryhtyneet kääntelemään puukkoa alkutuottajien haavassa.
Jotkut kyllä kernaasti puhuvat yhteisöllisyydestä, mutta ovat teoissaan tavattoman itsekkäitä.
Jos yhteisten asioiden hoitaminen (= politiikka) on muuttumassa edellä kerrotun kaltaiseksi vastakkainasetteluksi, niin ei ihme, että monet tuntevat itsensä sivuraiteilla olijoiksi (raiteilla, joilla ei kulje enää junia).

Seppo Penttinen
Eläkeläinen
Savonlinna

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Kommentoidut