Lukijalta: Ihminen tarvitsee ravinnosta energiaa elääkseen

Normaalirakenteinen keskiraskasta ruumiillista työtä tekevä mies kuluttaa noin 4 000 kilokaloria päivässä. Tämä energiamääriä hänen on siis ravinnosta saatava, jotta toimintakyky pysyisi yllä ja paino vakiona.

Tässä on muutamia esimerkkejä yhteen kiloon kyseistä ravintoainetta sisältyvistä kilokaloreista, luvut ovat noin-arvoja: lehtisalaatti 130; tomaatti 160; kurkku 160; porkkana 260; herneet 700; peruna 750; kala 1000; vähärasvainen liha 1700;  leipä 2500; sokeri 4000; alkoholi 7000; voi, kasviöljyt ja muut rasvat 9000.

Jos siis täysikasvuinen ruumiillista työtä tekevä mies haluasi tyydyttää päivittäisen energian tarpeensa voimakkaasti kasvispainotteisella ruokavaliolla, hän saisi puuttuvan energiamäärän parhaiten lisäämällä kasviöljyjä tai muita rasvoja ruokavalioonsa. Jos hän söisi pelkästään lehtisalaattia, tomaattia, kurkkua ja porkkanaa hänen päiväannoksensa olisi noin 20 kiloa näitä kasvikunnan tuotteita, mikä olisi käytännössä täysin mahdotonta ja maksaisi noin 50 euroa päivässä.

Pelkkää perunaa olisi syötävä yli viisi kiloa päivässä, kaksi ja puoli kiloa lihaa riittäisi päivätarpeen tyydyttämiseksi mutta leipää tarvitsisi syödä vain puolentoista kilon verran. Pelkkää kasviöljyä ja rasvoja nauttimalla riittäisi noin 450 gramman vuorokausiannos, joka maksaisi noin neljä euroa.

Jos ilmastoahdistuksen vuoksi määrättäisiin, että suomalaisten olisi katettava esimerkiksi yksi kolmasosa energian tarpeestaan lehtisalaatilla, kurkulla, tomaatilla ja porkkanalla, tulisi niitä muun ruuan ohella syödä noin viisi kiloa päivässä. Niiden viljely Suomessa olisi  todennäköisesti kymmenkertaistettava. Tämä vaatisi valtavasti lisäenergiaa kasvihuoneiden lämpötilan, kosteuden ja kasvua edistävän hiilidioksidipitoisuuden pitämiseksi riittävän korkealla tasolla.

Kenen etuja voimakkaasti kasvispainotteinen ruokavalio palvelisi? Siitä hyötyisivät raakaöljyn tuottajat Lähi-Idässä ja Venäjällä sekä kasviöljyjen tuottajat lähinnä Etelä-Euroopassa.

Tilaa vievien ja vähän energiaa sisältävien vihannesten kuljetus- ja varastointikustannukset nousisivat huimasti. Kasvihuoneisiin lyhyellä aikavälillä tarvittava lisäenergia olisi tuotettava todennäköisimmin öljyä tai kivihiiltä polttamalla. Kuljetuksiin tarvittaisiin lisää tuontiöljyä. Ehkä myös yksi uusi ydinvoimala riittäisi lisäenergian tarpeen kattamiseksi. Olisiko  tämä oikeasti ilmasto- ja ihmisystävällistä?

Kun vähäkaloristen kasvisten määrää lisätään ruokavaliossa, on  puuttuva energia saatava öljystä, sokerista, leivästä, lihasta ja kalasta. Monissa kasvissyöjille tarkoitetuissa valmisruokatuotteissa on noin 20–25 prosenttia rasvaa, jotta päivittäinen energian tarve tulisi huomioiduksi. Suomalaisen lihan, leivän, kalan ja perunan tuottaminen, varsinkin paikallisesti kuluttajien lähellä, on energiaa säästävää ja vähäpäästöistä. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä on hyvä syödä hivenaineiden, vitamiinien, antioksidanttien ja kuidun saamiseksi, mutta pelkästään niillä ei saada nälkää kuriin.

Puolustusvoimissa, jossa varusmiesten energiantarve on suuri, on kokeiltu kasvisruokapäivää joissakin varuskunnissa. Tietooni on tullut, että kasvisruokapäivä on ilahduttanut paikallisten hampurilaispaikkojen yrittäjiä erityisesti varuskuntien iltalomien aikoihin.

Kenen etuja voimakkaasti kasvispainotteinen ruokavalio palvelisi? Siitä hyötyisivät raakaöljyn tuottajat Lähi-Idässä ja Venäjällä sekä kasviöljyjen tuottajat lähinnä Etelä-Euroopassa. Ehkäpä jotkut  suomalaiset politiikantekijät ovatkin jo lobbauksen ja hybridivaikuttamisen kohteina näissä asioissa.

Eero Timgren
Savonlinna