Lukijalta: Tanskan malli työllisyyden hoidossa toimii

Tanskan malli työllisyyden hoidossa kiinnostaa monia Euroopan maita. Malli poikkeaa monessa kohdassa myös suomalaisesta mallista, joskin yhtymäkohtiakin on.

Heidän mallinsa tuntuu kuitenkin toimivan varsin hyvin, kun Tanskan työttömyysaste on 4,3 prosenttia ja työllisyysaste 74,9 prosenttia. Suomen vastaavat luvut ovat tällä hetkellä 6,3 prosenttia ja 71,4 prosenttia. Suomessakin positiivinen kehitys on ollut hyvää, kun kokonaistyöttömyysaste on nyt 1,7 prosenttia alhaisempi kuin vuosi sitten.

Tanskan mallissa työttömäksi joutunut on ensimmäisessä keskusteluyhteydessä työttömyyskeskuksen eli job-centerin virkailijan kanssa kahden viikon kuluessa työttömyyden alkamisesta. Tapaamiset jatkuvat virkailijan kanssa puolen vuoden ajan kerran kuukaudessa ja sen jälkeen kolmen kuukauden välein.

Verkkopalveluilla on tärkeä rooli työttömyyden hoidossa. Työttömän pitää rekisteröityä verkossa, kirjata osaamisensa ja päivittää tietoja koulutuksesta ja työpaikan hausta. Verkossa tarjotaan työnhakijalle myös tietoa ja apua. Mikäli joku, esimerkiksi vanhempi työnhakija, ei hallitse kovin hyvin verkkopalvelujen käyttöä, hän saa apua soittamalla tai käymällä toimistossa. Viime vuonna tähän verkkopalveluun eli job-nettiin rekisteröityi lähes kaksi miljoonaa henkilöä.

Meillä on pyritty ottamaan mallia Tanskasta ja kehitettiin työttömille ns. aktiivimalli. Tämä työttömyysturvan aktiivimalli otettiin käyttöön vuoden alusta ja on eräänlainen kopio Tanskan mallista.

Aktiivimallissa työttömän on täytettävä niin sanottu aktiivisuusehto. Aktiivisuusehto täyttyy, mikäli työtön tekee kolmen kuukauden kuluessa 18 tuntia työehtosopimuksen mukaista palkkatyötä tai ansaitsee yritystoiminnasta 241 euroa.

Vaihtoehtona on myös, että työtön on viisi päivää TE-toimiston työllistymistä edistävässä palvelussa. Yhdistelmiä edellä mainituista aktiivisuuden osoittamisen tavoista ei voi laskea yhteen eli työttömän on täytettävä kokonaisuudessaan jokin noista kolmesta ehdosta. Jos työtön ei täytä aktiivisuusehtoa, hänen työttömyysetuuttaan leikataan 4,65 prosenttia seuraavan tarkastelujakson ajaksi. Määrä vastaa yhtä korvauksetonta päivää kuukaudessa.

Tanskassa on helppo työllistää ja irtisanoa, mutta työttömällä on melko hyvä työttömyysturva ja työllistymisen avuksi järjestetty koulutus.

Suomen SAK:ta Tanskassa vastaava ammattiliittojen keskusjärjestö LO muistuttaa ohjeissaan, että työttömän tulee hakea töitä joka viikko, mielellään vielä kahta työpaikkaa. Työvoimatoimistot ja työttömyyskorvausta maksavat kassat auttavat työn etsimisessä, mutta työntekijän on itse oltava yhteydessä työnantajiin. LO:n tutkimukset ovat osoittaneet, että työllistyminen onnistuu parhaiten silloin, kun työtön on erittäin aktiivinen heti työttömyyden alussa.

Tanskassa on helppo työllistää ja irtisanoa, mutta työttömällä on melko hyvä työttömyysturva ja työllistymisen avuksi järjestetty koulutus. Työttömyyskorvaus voi olla 90 prosenttia palkasta työttömyyden alkuvaiheessa. Näin korkea osuus koskee lähinnä pienipalkkaisia, sillä työttömyyskorvaukselle on asetettu katto, joka on 2 470 euroa kuukaudessa. Verojen jälkeen tästä maksimisummasta työttömälle jää käteen runsaat 1 800 euroa.

Työttömän pitää osallistua koulutukseen vähintään kaksi viikkoa vuodessa. Alle 30-vuotiaille ja työttömyyskassoihin kuulumattomille ehdot ovat tiukemmat. Tällaiset velvoitteet astuvat voimaan ensimmäisestä työttömyyspäivästä alkaen.

Tanskan mallissa ensimmäiset kolme kuukautta ovat varsin aktiivista työnhakua ja silloin apuna on hyvin säännöllisesti työvoimatoimiston virkailija. Mikäli kolmen kuukauden aikana työttömälle ei ole löydetty hänen koulutuksensa mukaista työtä, hänelle voidaan sen jälkeen tarjota muunlaista työtä ja myös muualta kuin hänen asuinpaikaltaan.

Työllistymisessä ei olekaan kyse vain unelmatyön löytämisestä vaan siitä, että työtön työllistyy. Hänelle tehdään tavallisesti kolme eri suunnitelmaa, joista ensimmäinen voi olla työnhakijan unelmatyö ja toiset suunnitelmat sisältävät myös muuta kuin koulutusta vastaavaa työtä. Nämä kaikki suunnitelmat laitetaan heti alkuvaiheessa liikkeelle.

Vaikka Tanskassa on helppo irtisanoa työntekijöitä, niin lakkoja ei juuri ole. Tämä johtuu siitä, että siellä on helpohkoa löytää uutta työtä ja saada koulutusta. Lisäksi työntekijäjärjestöillä on hyvät suhteet työnantajiin ja ne pääsevät sopimuksiin työnantajien kanssa melkein kaikesta.

Jarkko Wuorinen
Etelä-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja