Mielipide: Etelä-Savolle tiekartta koronakriisistä ulos

Koko Suomi elää äärimmäisen epävarmuuden vallassa.

Emme tiedä, milloin koronaviruksen aiheuttama pandemia saavuttaa huippunsa ja millä tavoin suomalaista yhteiskuntaa voidaan lähteä jälleen avaamaan.

Viime viikot on toimittu perustellusti terveys edellä. Rajoitukset ihmisten liikkumiseen ja kokoontumiseen ovat iskeneet rajusti yrityksiin ja niiden edellytyksiin luoda elinvoimaa.

Kriisin vaikutukset ovat nopeasti vähentäneet työllisiä joko lomautusten ja irtisanomisten kautta.

Suorat kiellot ovat lopettaneet käytännössä kokonaan majoitus- ja ravitsemusalan toiminnan.

Tässä vaiheessa arviot kriisin syvyydestä vaihtelevat. Skenaariot bruttokansantuotteen sukeltamisesta vaihtelevat riippuen kriisin arvioidusta kestosta.

Valtiovarainministeriö arvioi talouden kolmen kuukauden sulkemisen johtavan noin viiden prosentin laskuun ja kuuden kuukauden sulkemisen johtavan jopa yli kymmenen prosentin sukeltamiseen.

On selvää, ettei edes kolmen kuukauden notkahduksen jälkeen mikään ole taloudessa ennallaan.

Koronakriisi koettelee rajusti koko maata, mutta alueiden välillä on merkittäviä eroja elinkeinorakenteesta riippuen.

Etelä-Savossa talouden pitkä sulkeminen on jo tähän mennessä ollut erityisen raskas matkailulle.

Maan hallituksen linjaus yli 500 hengen yleisötapahtumien kieltämisen jatkamisesta heinäkuun loppuun on tuhoisa tapahtumien järjestäjille ja niihin liittyville yrityksille.

Kriisi on ennen näkemättömän laaja. Mikään toimiala ei ole suojassa kriisin kielteisiltä vaikutuksilta. Kriisin vakavuus onkin lisännyt viranomaisten ja yritysten yhteistyötä.

Suunnitelmia kriisistä ulospääsystä laaditaan kansainvälisesti ja kansallisesti.

Etelä-Savossa käynnistyy maakunnallisen selviytymissuunnitelman laatiminen.

Selviytymissuunnitelma on rakennettava alueen luontaisiin ja olemassa oleviin vahvuuksiin ja erityispiirteisiin perustuen.

Kriisin päättymisen jälkeen on yhdessä etsittävä ratkaisut, joilla maakunnan elinvoima palautetaan mahdollisimman nopeasti.

Parasta olisi tietenkin rajoitusten nopea päättyminen.

Maakuntaliitto on Etelä-Savon Yrittäjien, Etelä-Savon kauppakamarin ja MTK Etelä-Savon aloitteesta laatimassa maakunnallista selviytymissuunnitelmaa.

Suunnitelman toteuttamiseen halutaan mukaan kaikki maakunnan elinvoimasta vastuuta tuntevat tahot: yritykset, kunnat, oppilaitokset, Ely-keskus, kehitysyhtiöt, uusyrityskeskukset, kolmas sektori, ay-liike ja rahoitussektori.

Maakuntahallituksen kautta mukana ovat maakunnan poliittiset päättäjät.

Selviytymissuunnitelma on rakennettava alueen luontaisiin ja olemassa oleviin vahvuuksiin ja erityispiirteisiin perustuen.

Voimassa oleva maakuntastrategia antaa hyvät edellytykset. Samalla katsoen tiukasti tulevaisuuteen ja uusiin mahdollisuuksiin.

Selviytymissuunnitelmaa varten tarvitaan yhteinen tilannekuva alueen yritysten, työpaikkojen ja aluetalouden tilasta tällä hetkellä.

Tavoitteena on konkreettinen tiekartta ja selkeät toimenpiteet kriisistä yli selviämiseksi.

Tarvitaan myös yhteinen näkemys, miten kriisin jälkeen tilanteen ennakoidaan kehittyvän.

Suunnitelmassa on sovittava alueen toimijoiden yhteistyöstä ja sitoutumisesta ja selkeä näkemys, miten toimintaa johdetaan ja mitkä ovat vastuutahot.

Selviytymissuunnitelmassa on myös arvioitava päätösten vaikutuksia.

Ennen kaikkea tarvitaan kaikkien vastuullisten tahojen yhteistä tahtotilaa.

Käytännön työ on käynnistetty välittömästi ja maakuntaliitto kutsuu laajasti maakunnan toimijat mukaan yhteisen selviytymissuunnitelman laatimiseen.

Maakuntajohtaja