Lukijalta: Tuloja ja verokertymää Etelä-Savon metsistä

Etelä-Savon metsien ja puunhankinnan tuottamat rahavirrat ovat maakuntien välisessä vertailussa maan suurimmat. Vuonna 2017 puuta korjattiin maakunnassa noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä. Myyntituloja metsänomistajille kertyi noin 270 miljoonaa euroa. Yrittäjiltä puolestaan ostettiin puun korjuupalveluita noin 80 miljoonalla eurolla ja autokuljetuspalveluja noin 57 miljoonalla eurolla.

Etelä-Savossa jalostetaan vain noin 40 % maakunnassa hakattavasta teollisuuspuun määrästä. Siitä huolimatta metsäteollisuus on iso tekijä maakunnan toimeentulossa. Metsäteollisuus muodostaa peräti 35 % Etelä-Savon tehdastuotannosta ja 29 % teollisuuden työpaikoista. Puunjalostuksen lisäämiseen ja jalostusasteen nostoon kohdistuvat investoinnit ovatkin Etelä-Savoon edelleen tervetulleita!

Koko maan metsäteollisuuden vientitulot olivat vuonna 2017 noin 12 miljardia euroa eli noin 20 % Suomen tavaraviennin arvosta. Kauppatasetta ja aluetaloutta kohentavat myös puupolttoaineet, jotka muodostivat Etelä-Savossa vuonna 2015 peräti 41 % energian kokonaiskäytöstä.

Metsäsektori tuottaa merkittävän verokertymän kansantalouteen. Hiljattain tehdyn selvityksen mukaan metsäteollisuus yhdessä metsätalouden ja näihin liittyvien hankintatoimialojen kanssa kerrytti valtion verotuloja lähes neljä miljardia euroa vuonna 2014.

Metsäsektori tuottaa merkittävän verokertymän kansantalouteen.

Tästä noin puolet kertyi palkasta maksettavien verojen ja sivukulujen kautta, noin viidennes arvonlisäverosta ja loput verokertymästä karttui yhteisöjen tuloveroista, polttoaineveroista jne.

Metsien hyvä hoito on luonut hyvän pohjan metsäteollisuuden kehitykselle ja kasvulle. Puuvaramme ovat kasvaneet suuremmiksi kuin koskaan mittaushistoriassa. Näin siitä huolimatta, että viimeisen sadan vuoden aikana puuta on ehditty korjata maamme metsistä noin 5 miljardia kuutiometriä eli kaksinkertaisesti nykypuuston verran. Kakku on kasvanut, vaikka se on syöty kahteen kertaan!

Metsäsektorin toimintaedellytyksistä on pidettävä hyvää huolta myös jatkossa. Samalla on panostettava entistä enemmän kestävyyden kaikkien osa-alueiden kehittämiseen ja metsien eri käyttömuotojen yhteensovittamiseen.

Antti Heikkilä
Aluejohtaja
Suomen metsäkeskus