Lukijalta: Suomi voi olla Euroopan johtomaa ilmastoratkaisuissa — Metsämme ovat merkityksessään ylitse muiden

Kahdeksankymmentä prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä tulee fossiilisen energian käytöstä. Suunnan muuttaminen vaatii uusiutuvan energian nopeampaa nousua ja vauhtia kierrätystalouteen.

Suomella on halutessaan mahdollisuudet olla Euroopan edistyksellisin ilmastokysymyksen ratkaisuissa. Meillä on suhteellisesti koko maailman suurimpiin kuuluvat bioraaka-aineresurssit. Metsämme ovat merkityksessään ylitse muiden. Metsien kasvu on Metlan uusimman inventoinnin mukaan noin 108 miljoonaa kuutiometriä. Kuluvan vuoden kotimaiset hakkuut ovat puolestaan vajaat 75 miljoonaa kuutiometriä. Metsien kasvun ja hakkuiden erotus on meillä suurempi kuin monien EU-maiden kaikki metsävarannot.

Puuta toki pitää käyttää ensisijaisesti korkeimpien jalosteiden raaka-aineina. Tukki- ja kuitupuuta ei pidä polttaa. Eikä niistä kannata valmistaa nestemäisiä polttoaineita. Teollisesti käytettävästä puusta kuitenkin lähes 50 prosenttia jää muuhun käyttöön, kuorena, puruna, rakennus- ja purkujätteenä jne. Tästä niin sanottujen sivuvirtojen määrästä ei vieläkään hyödynnetä kaikkea mitä voitaisiin.

Bioenergian osuus energian kulutuksesta on lisääntynyt vuosikymmenessä noin 20 prosentista noin 27—28 prosenttiin. Tämä on puunkäytön sivuvirtojen ja kierrätysmateriaalien jo tapahtuneen merkittävän lisäyksen ja ensiharvennuspuun sekä peltobion vähäisen lisäämisen ansiota. Muutama vuosi sitten bioenergian käyttö ohitti öljyn käytön ja nousi maamme suurimmaksi energialähteeksi. Sen määrä on sama kuin Suomen koko sähkönkulutus. Lisäyksessä Metsä Groupin investointi ja sen kyljessä syntynyt bioenergian tuotanto on merkityksessään ylitse muiden.

Meillä on suhteellisesti koko maailman suurimpiin kuuluvat bioraaka-aineresurssit.

Puun teollinen lisäkäyttö ja harvennuspuun nostaminen nykyisestä 8—9 miljoonasta kuutiometristä lähemmäs 15 miljoonaa kuutiometriä tarjoavat mahdollisuudet bioenergian osuuden nostamiseksi vielä useilla prosenttiyksiköillä. Määrä voidaan nostaa noin 100 terawattituntiin, kokonaiskulutuksen ollessa noin 300 terawattituntia. Vissiä uhkia kuitenkin on.

EU:n nykyiset toimet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi kohdistuvat jatkossa myös metsien ja maatalousmaan kykyyn sitoa hiilidioksidia sekä maankäytön muutoksiin. Olisi kohtuutonta, jos Suomen, missä metsien kasvun ja hakkuiden ero on nyt ja jatkossakin suhteellisesti koko Euroopan suurin, nielut ”päätettäisiin” miinusmerkkisiksi eli päästöjen aiheuttajaksi. Samaan aikaan useiden EU-maiden kasvun ja hakkuiden välinen ero on lähellä nollaa ja silti niille voi syntyä laskennallisesti päästöjä sitovia nieluja.

EU:ssa nielukysymys ei ole saanut vielä hyväksyttävää ratkaisua. On kornia, jos Suomen niin sanottu vertailutaso laskettaisiin finanssikriisin aikaisesta puun käytöstä.

Silloin kasvun ja hakkuiden ero, yli 40 miljoonaa kuutiometriä, oli luonnollisesti tavattoman suuri. Tulkinta, että nieluja syntyisi vasta, kun kasvun ja hakkuiden ero ylittäisi tuollaisen viitearvon, olisi kohtuuton.

Suomella on erinomaiset mahdollisuudet nousta luontoa säästävän ja päästöttömän kiertotalouden mallimaaksi.

Bioenergian lisäksi meillä on kuitenkin suuret mahdollisuudet lisätä myös tuuli- ja aurinkoenergiaa. Näiden alojen valtava teknologinen kehitys on vähentänyt tuulen ja aurinkoenergian vaatiman tuen lähes olemattomiin.

Keskustelu uusiutuvasta energiasta on saatava uskottavalle uralle. Hiilen käyttö vihreiden ja kokoomuksen hallitsemassa Helsingissä on lopetettava nopeasti, eikä vasta runsaan kymmenen vuoden kuluttua. Sekin on syytä muistaa, että kaikille päästöttömille vaihtoehdoille ei voi sanoa ei.

Mauri Pekkarinen
Eduskunnan I varapuhemies (kesk.)

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Kommentoidut