Lukijalta: Vihapuhe ja some-sonta esteenä luottamustehtäviin haluavilla

Elämme jälleen aikaa, jolloin puolueissa pohditaan tulevia kuntavaaleja ja ehdokkaita seuraaviksi kuntapäättäjiksi. Heitä, jotka haluavat osallistua yhteiseen päätöksentekoon, vaikuttaa ja kantaa vastuuta.

Olen huolestunut siitä, kuinka Suomessa arkipäiväiseksi asiaksi ovat nousseet vihapuheet ja some-sonta. Nämä tietoiset kommentit, joilla on tarkoitus painostaa tai vaientaa poliittista näkemystä, vaikuttavat tutkitusti halukkuuteen asettautua ehdokkaaksi vaaleissa.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:57 käsitteli heidän teettämäänsä tutkimusta Viha Vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksen tekoon. Tutkimuksessa nousi esille, että ei ole tavatonta päättäjänä valikoitua vihapuheiden kohteeksi. On yleistä, että päättäjään kohdistuu loukkaavia, herjaavia ja jopa uhkaavia viestejä.

Myös tasavallan presidentti nosti valtiopäivien avajaispuheessaan esille vihapuheet. Sen, että joillain on suuri tarve tehdä puheillaan toinen arvottomaksi hänen mielipiteidensä ja toimintansa vuoksi.

Olemme saaneet olla ylpeitä siitä, että jokainen voi kiinnostuksestaan riippuen hakeutua poliittiseen luottamustehtävään ja ehdolle vaaleihin. On normaalia, että kiihkeääkin keskustelua käydään etenkin tilanteessa, jossa poliittinen vastakkainasettelu on lisääntynyt. Tätä keskustelua tulee käydä asiallisesti, toista loukkaamatta eikä vihapuheilla höystetyin kommentein.

Tarvitsemme sitoutuneita päättäjiä jatkossakin, heitä, jotka tässä kuntien haasteellisessa tilanteessa ovat valmiita käyttämään aikaansa haluten vaikuttaa tulevaisuuteen. Kenenkään ei pidä luopua ajatuksesta lähteä mukaan politiikkaan tai asettua ehdolle vaaleissa peläten, minkälaisen vihapuheen kohteeksi voi joutua. Vihapuheet ja some-sonta vaikuttaa väkisin myös nuorten käsitykseen siitä, onko yhteinen työ politiikassa tavoittelemisen arvoista vai kenties sellaista, että ei halua siihen mukaan.

Paula Werning

Kansanedustaja (sd.)

Kouvola