Lukijalta: Etelä-Savossa tarvitaan raja-aitojen kaatajia

Kaikkien tiedossa ovat Etelä-Savon maakunnan tulevaisuuden haasteet. Itse asiassa ne eivät edes ole vasta tulossa, vaan jo nyt olemassa ja näkyvät jokaisen eteläsavolaisen arjessa.

Väestöpako, erityisesti nuorten osalta, ikääntyminen, harva asutus ja maakunnan maantieteellinen rikkonaisuus edellyttävät vahvaa yhteistä näkemystä yhteisestä eteläsavolaisesta tulevaisuudesta.

Maakuntauudistus on osaltaan vienyt tätä kehitystä eteenpäin, mutta se ei vielä riitä. Tarvitaan Etelä-Savon oma sisäinen maakuntauudistus. Maantieteelliseen rikkonaisuuteen emme voi vaikuttaa, mutta itse rakennettuja raja-aitoja on mahdollista purkaa.

Mikään organisaatio ei ole itseisarvo. Jokaisella niillä on jokin historiallinen tausta ja syy, miksi ne on perustettu ja, miksi ne ovat olemassa. Yleensä aina syynä ovat olleet ihmisten tarpeet, tarve luoda jotakin, joka parantaa ihmisten elämää ja asemaa yhteiskunnassa.

Näistä lähtökohdista perustettu organisaatio myös menestyy, kehittyy ja pystyy tarjoamaan aina vain parempia palveluja. Muista syistä luotu organisaatio kuihtuu vähitellen pois.

Etelä-Savon maakunnankin olemassaolon oikeutus tulee sen kyvystä palvella ja tuottaa lisäarvoa eteläsavolaisille. Tämän oikeutuksen toteutumiseksi maakunta tarvitsee vahvoja tukijoita ja kumppaneita. Sellaisia, jotka eivät edes huomaamattaan ylläpidä maakunnan sisäisiä raja-aitoja.

Raja-aitojen osalta voidaankin kysyä, mihin eteläsavolaiset tarvitsevat esimerkiksi kahta alueellista sanomalehteä, kahta sairaanhoitopiiriä tai useampaa kuin yhtä puolueen piiriä? Mitä Etelä-Savossa asuva hyötyy niistä?

Etelä-Savossa ei ole kyse Savonlinnasta tai Mikkelistä, ei maaseudusta tai kaupungeista, ei Sosterista tai Essotesta eikä Itä-Savosta tai Länsi-Savosta.

Selityksiä näiden osalta on kuultu vuosien varrella useita ja kaikille niille löytyy aina jokin peruste. Ne perustelut lähtevät kuitenkin lähes aina organisaatioista itsestään ja sen puolustamisesta. Puolustuksen ”ihmiskilveksi” otetaan sitten eteläsavolaiset ihmiset. Väite kuuluu, että raja-aidoilla ylläpidetään heille jotain parempaa.

On hyvä myös muistaa, että Etelä-Savossa ei ole kyse Savonlinnasta tai Mikkelistä, ei maaseudusta tai kaupungeista, ei Sosterista tai Essotesta eikä Itä-Savosta tai Länsi-Savosta. Kyse on koko Etelä-Savosta ja meistä eteläsavolaisista.

Viimeistään siinä vaiheessa, kun jokainen näiden omien rajalinjojensa puolustaja katsoo tilinpäätöstään, alkaa olla selvää, että tarvitaan muutoksia. Kilpajuoksu siitä, loppuvatko ensin rahat vai ihmiset on molemmissa tapauksissa hävitty ja sitä kautta turha kilpailu.

Meillä jokaisella allekirjoittaneella on oma taustaryhmämme, jotka antavat oman leimansa toiminnallemme. Jokaisella meillä on kuitenkin yksi yhteinen tahtotila ja se on nykyistä parempi Etelä-Savo. Ja ennen kaikkea parempi tulevaisuus kaikille eteläsavolaisille.

Haastammekin kaikki eteläsavolaiset ihmiset ja organisaatiot antamaan uudenvuodenlupauksen aidon, vahvemman ja varauksettoman yhteistyön tekemiseksi vuonna 2019 ja aina siitä eteenpäin.

Mirja Haavikko
Toimitusjohtaja
Etelä-Savon Yrittäjät

Vesa Kallio
Toiminnanjohtaja
MTK-Etelä-Savo

Teppo Leinonen
Toimitusjohtaja
Etelä-Savon kauppakamari

Luetuimmat

Kommentoidut