Lukijalta: Pienille sote-yrityksille luvassa rengin apurin rooli

Sote-uudistus ei lupaa pienille yrityksille markkinoita eikä asiakkaita. Pienet sote-yritykset kelpaavat ainoastaan julkisen sektorin renkien apureiksi. Sote-palveluhankinnoille ladataan kovat sopimusvelvoitteet. Uhka on, että ne kaadetaan pienen alihankkijan niskaan.

Sote-järjestämislakiluonnos säätelisi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ulkoistamisia. Ulkoistaminen tarkoittaa, että tehtävän järjestämisvastuu pysyy julkisella sektorilla, mutta palvelun tuottamisen hoitaa yritys tai yritykset. Lait on kirjoitettu isot kokonaisulkoistukset mielessä, mutta sama sääntely koskee myös hankittaessa pienellä volyymilla yksittäistä sote-palvelua.

Alihankinnassa neuvotteluvoima ei usein ole tasapainossa. Alihankkija on usein pienyritys, ja tämän sopimuskumppani neuvotteluvoimaltaan vahva palveluntuottaja. Uhka on, että pienyrityksiä viedään kuin taksiautoilijoita Kela-kyydeissä: Sopimusehdot ja -sakot vyörytetään maakunnan sopimuskumppaneilta alihankkijalle, ja neuvotteluasema on kilpailutilanteen vuoksi mallia ”ota tai jätä”.

Pienille yrityksille saatetaan ehdottaa kohtuuttomia ehtoja. Se johtaisi siihen, ettei Suomen sote-yrityksissä työskentelevistä 80 000 sote-osaajaa saada kansanterveytemme käyttöön, sillä osa lopettaa. Tähän ei ole varaa.

Suomen Kuntoutusyrittäjät vaatii, että sote-järjestämislain hankinnat -kohtaan kirjattaisiin velvoite jakaa hankinnat pk-yrityksille sopiviin osiin, kun hankintalaissakin jo on. Lisäksi asiakkaalle pitää antaa oikeus palveluseteliin.

Sote uudistuu vain laittamalla julkisen sektorin kustannuslaskenta kuntoon ja lisäämällä palveluseteliä.

Palvelusetelien arvo saadaan riittäväksi vain, kun velvoitetaan sote-maakunnat yhteisen kustannuslaskentamallin käyttöön. Velvoite puuttuu lakiluonnoksista. Yhtenäinen kustannuslaskenta on pohja tiedolla johtamiseen, jotta setelin arvo osuu oikein.

Satu Grekin

Toiminnanjohtaja

Suomen Kuntoutusyrittäjät ry

Kommentoidut