Puheenvuoro: Itä-Savon alueen sote-suunta on edelleen Pohjois-Savoon

Itä-Savon sairaanhoitopiirin keskustan valtuusto- ja hallitusryhmät haluavat turvata Savonlinnan keskussairaalan toiminnan tulevaisuudessa osana Pohjois-Savon sote-maakuntaa.

Pohjois-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirit ovat yhdessä tehneet selvityksen Kuopion yliopistosairaalan ja Savonlinnan keskussairaalan toimintojen yhteensovittamisesta, jolla turvataan päivystyssairaalan säilyminen Savonlinnassa ja jolla ratkaisulla parannetaan henkilöstön, erityisesti lääkärikunnan rekrytointia Savonlinnan keskussairaalaan. Yhteistyö mahdollistaa myös Savonlinnan toimimisen koulutussairaalana ja turvaa koko henkilökunnalle ajankohtaisen täydennyskoulutuksen. Keskussairaalan vetovoiman ja potilaiden luottamuksen lisäämisen kannalta on merkittävää, että sairaalamme olisi KYS-Savonlinna.

Myös lausunnoille tulleessa sote- lakipaketissa Itä-Savo on sijoitettu Pohjois-Savon sote-maakuntaan ja todetaan, että ”Kuopion yliopistosairaalalle ja Savonlinnan keskussairaalalle on mahdollista luoda toisiaan tukevat toiminnalliset profiilit, josta voi syntyä toiminnallista ja taloudellista hyötyä mm. henkilöstön yhteiskäytön, etävastaanottojen ja työnjaon kautta.

Itä-Savon sairaanhoitopiirin valtuusto ja kaikkien jäsenkuntien, Enonkosken, Rantasalmen, Savonlinnan ja Sulkavan valtuustot tekivät päätökset jo viime syksynä alueemme suuntautumisesta Pohjois-Savoon tulevassa sote-valmistelussa.

Suuntaamalla Itä-Savon alueen osaksi Pohjois-Savon sote-maakuntaa, me turvaamme näin keskussairaalamme n. 500 työpaikkaa sekä Ammattikorkeakoulun hoitoalan koulutuksen työ- ja opiskelijapaikat.

On huomioitava, että nämä toiminnot turvaavat meillä erikoissairaanhoidon lähellä ja ovat työpaikkojen kautta jatkuvaa taloudellista toimintaa, jotka tuottavat kunnille verotuloja ja alueen yrityksille ostovoimaa, jotka eivät ole vähäiset.

Viime aikoina julkisuuteen on tuotettu paljon uutisia, joissa on annettu ymmärtää, että Itä-Savon sote-suunta olisi ratkaistava muilla, kuin varsinaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja saatavuuden sekä sairaalan toiminnan turvaamisen perusteella. Näin ei pidä menetellä.

Annettaessa lausuntoa Itä-Savon kuulumisesta joko Pohjois-Savon tai Etelä-Savon sote-maakuntaan, on ratkaisu tehtävä sote-palvelujen laadun ja saatavuuden sekä keskussairaalan toiminnan säilyttämisen ja turvaamisen näkökulmasta.

Tosiasia on se, että viime vaalikaudella kolmen vuoden aikana ei Etelä-Savon sote-valmistelussa syntynyt ratkaisua maakunnan sairaaloiden välisestä työnjaosta, ei toimintamalleista, ei alueellisesta palvelujärjestelmästä tai hallintopaikkajaosta kaupunkien kesken. Yksinkertaisesti mikkeliläisillä ei ollut tahtoa turvata Savonlinnan keskussairaalan toimintaa jatkossa, vaan heidän tavoitteenaan on yksi sairaala maakuntaan.

Itä-Savon jääminen osaksi Etelä-Savoa merkitsisi eittämättä Savonlinnan keskussairaalan lakkauttamista. Lain valmistelussa todetaan Mikkelin ja Savonlinnan yhteistyöstä, ”että kahden pienen maantieteellisesti suhteellisen lähellä toisiaan olevan ja tällä hetkellä toimintaprofiililtaan varsin samanlaisen sairaalan työjaosta sopiminen olisi haasteellista.”

Tosiasia on myös se, että Etelä-Savolla ei ole taloudellista kantokykyä ylläpitää kahta päivystävää sairaalaa maakunnassa.

Nyt on kysymys Itä-Savon alueen asukkaiden oikeudesta saada riittävät ja laadukkaat terveys- ja sosiaalipalvelut läheltä ja terveydenhuollon työpaikkojen turvaamisesta myös tulevaisuudessa. Antamalla lausunnon Itä-Savon suunnasta Pohjois-Savoon, turvaamme keskussairaalamme säilymisen ja alueemme elinvoiman työpaikkoineen.

Itä-Savon jääminen osaksi Etelä-Savoa merkitsisi keskussairaalan lakkauttamista täällä.

Pennanen Erkki

Herttuainen Anne

Sorjonen Heikki

Loikkanen Timo

Huupponen Petra

Lappalainen Esa

Reponen Sanna

Pekka Nousiainen

Aune Kupiainen

Lauri Niiranen

Kaisa Ralli

Itä-Savon Sairaanhoitopiirin keskustan valtuusto- ja hallitusryhmät

Uusimmat uutiset