Lukijalta: Ilmainen kouluruoka — Etuoikeus vai sallittua nirsoilua ruoan suhteen

Tiistaina 9.10 Itä-Savo julkaisi nimimerkillä ”ei maistu” mielipiteen, jonka mukaan Savonlinnan koulujen salaatit ovat vetisiä ja mauttomia. Valitettavasti yksi ihminen sai liki kaikkiin koteihin leviävässä lehdessä julistaa kaikkien koulujen ruoat mauttomiksi – vieläpä nimettömänä.

Hiljakkoin julkaistiin ”uutinen”, että iso osa yläkoululaista, erityisesti suuremmissa kaupungeissa jättää heille tarjotun ilmaisen kouluruoan tai sen osan syömättä. Ilmeisesti osa suomalaiskodeista elää sellaisessa yltäkylläisyydessä, että heidän lapsensa ja nuorensa voivat ylenkatsoa verovaroin kaikille kustannettua kouluateriaa.

Parikymmentä vuotta sitten kerrottiin vitsinä, kuinka Ruotsissa osa koululaisista kieltäytyi syömästä heille tarjottua lämmintä kouluateriaa, ellei vähintään joka toinen päivä ollut tarjolla joko pitsaa tai lasagnea. Nyt Suomessa taidetaan olla valitettavasti liki samassa tilanteessa.

Joidenkin oppilaiden negatiivisesta suhtautumisesta kouluruokaan kertonee samalla osan kotien vinoutuneesta suhtautumisesta ruoan arvostamiseen.

Lapsi, joka voi ja saa nirsoilla ruoasta kotona, jatkanee samaa tyyliä myös koulussa. Tilanne vain pahenee, jos kyseiselle oppilaalle tyrkätään kotoa seteli kouraan ja annetaan lupa korvata väliin jätetty kouluruoka 2–5 kertaa kalliimmalla pikaruoalla. Tällainen nirsoiluun kannustaminen voi muuttua yleisemmäksi ”muodiksi” samaan tapaan kuin ilman sukkia kulkeminen talvella tai jatkuva kännykän kritiikitön tuijottaminen.

Parikymmentä vuotta sitten kerrottiin vitsinä, kuinka Ruotsissa osa koululaisista kieltäytyi syömästä heille tarjottua lämmintä kouluateriaa.

Perusteeksi osalle nuorista riittää tällaisessa käyttäytymisessä ”koska melkein kaikki toimivat niin”. Siksi aikuisten on oltava entistä kiinnostuneempia lastensa tekemisiä kohtaan. Se on välittämistä. Vanhempien on uskallettava kärsivällisesti kannustaa lapsiaan ja nuoriaan perusteltujen positiivisten valintojen tekemiseen ja oltava itse esimerkkeinä.

Suomi on ollut kansainvälisesti edelläkävijä lämpimän kouluaterian tarjoamisessa. 70 vuotta ovat Suomen koululaiset saaneet nauttia tästä etuoikeudesta. On maita, joissa oppilaat saavat kotoa vain eväät ja niillä on pärjättävä. Surullista, jos suomalaisten vaurastuminen on johtanut siihen, että oppilaiden tasa-arvoisuuden eräänä osoittimena oleva lämmin kouluateria ei enää kelpaa joidenkin kotien lapsille.

Olen varma, että kouluruokailusta vastuussa oleva henkilöstö tekee kaikkensa, että käytettävissä olevista niukoista varoista huolimatta oppilaat saisivat viikoittain monipuolisia kouluaterioita. Heille lämmin kiitos. Nyt on korkea aika rohkaista koteja, kouluja ja ennen muuta oppilaita virittämään keskustelu kouluruokailusta rakentaville aaltopituuksille.

On varmaa, ettei mikään asia ole niin valmis, etteikö sen suhteen voitaisi etsiä tai löytää parannuskeinoja. Ruokailut ovat niin kotona kuin koulussa sosiaalinen yhdessäolon ja rauhoittumisen tuokioita. Kouluruokailut ovat myös osa opetussuunnitelman mukaista oppimista. Ruokiin liittyvät mieltymykset voivat toki vaihdella, mutta toivottavasti Suomessa ei nirsoilun kulttuuri pääse yleistymään kouluissa, vaan jokainen oppilas oppisi oppivelvollisuusvuosinaan arvostamaan heille tarjottuja, yhteiskunnan verovaroin kustantamia lämpimiä aterioita ja olemaan niistä kiitollisia.

Seppo Penttinen
eläkeläinen
Savonlinna

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat

Kommentoidut