Lukijalta: Tästä on kysymys sote-uudistuksessa – Millään nykyisellä organisaatiolla ei ole toimivaltaa tai oikeutta luvata tai sopia asioista sote-maakunnan puolesta

Julkisessa keskustelussa monelta näyttää unohtuneen tai sitten on puutteelliset tiedot, mistä vireillä olevassa sote-uudistuksessa on kysymys.

Lausunnolla on lakipaketti, jossa ehdotetaan säädettäväksi uuden hallintotason, sote-maakuntien perustaminen. Sote-uudistuksen yhteydessä valmistellaan n. 40 lakia ja muutoksia tulee noin sataan lakiin. Keskeiset lait tässä lakipaketissa ovat alueemme kannalta sote-maakuntalaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja laki pelastustoimen järjestämisestä, maakuntajakolaki, sote-maakuntien rahoituslaki sekä näiden voimaanpanolaki. Lisäksi kuntien valtionosuuslaki muuttuu. Uusien sote-maakuntien tehtävänä tulee olemaan sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen hoitaminen.

Sote-maakunnat olisivat julkioikeudellisia yhteisöjä, joilla olisi alueellaan itsehallinto ja yleisillä vaaleilla valitut valtuustot.

Näitä sote-maakuntia ei pidä sekoittaa nykyisiin maakuntajakolain tarkoittamiin maakuntiin, jotka hoitavat alueellista maankäytön suunnittelua, aluekehitystehtäviä ja alueellista edunvalvontaa eikä nyt ole kysymys näihin maakuntiin siirtymisestä tai pysymisestä, vaan uuteen sote-maakuntaa sijoittumisesta.

Tämä merkitsee sitä, että sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen järjestäminen siirtyy kunnilta sote-maakunnille. Samalla kunnilta lakkaa sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet sekä kuntien verotuloista leikataan 12,6 prosenttiyksikköä. Sairaanhoitopiirit siis lakkaisivat 31.12.2022.

Uusien sote-maakuntien rahoitus tulee valtiolta. Sote-makuntien verotusoikeus on selvitettävänä. Kuntien ja kuntayhtymien sote-henkilöstö siirtyy sote-maakunnille liikkeen luovutuksena sekä sote-kuntayhtymien sekä kiintain- että irtain omaisuus korvauksetta.

Siis kysymyksessä on aito sote-uudistus ja sote-maakuntalain mukaan sote-asioissa järjestämisvastuu tulee olemaan sote-maakunnilla. Näin ollen millään nykyisellä organisaatiolla ei ole toimivaltaa tai oikeutta luvata tai sopia asioista sote-maakunnan puolesta.

Lakiehdotuksissa Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava on sijoitettu Pohjois-Savon sote-maakuntaan, kuten kuntien valtuustot ja sairaanhoitopiirin valtuustot esittivät.

Perusteet sijoitukselle löytyvät lakiehdotusten liitteenä olevasta taustamuistiosta, tämä puolestaan perustuu sote-järjestämislain asettamiin edellytyksiin sote-maakunan järjestämisvastuusta.

Taustamuistion mukaan, kun Itä-Savon kunnat yhdistettäisiin Pohjois-Savon sote-maakuntaan, olisi mahdollista luoda Kuopion yliopistolliselle sairaalalle ja nykyiselle Savonlinnan keskussairaalalle toisiaan tukevat toiminnalliset profiilit ja toisiaan hyödyttävä työnjako.

Tästä syntyisi toiminnallista ja taloudellista hyötyä henkilöstön tehokkaamman käytön myötä sekä etuja henkilöstön erikoislääkärikoulutuksessa. Savonlinnan yksiköt voisivat toimia KYS:n yksikköinä noudattaen KYS:n kunkin erikoisalan toimintamalleja. Savonlinnan keskussairaalan toiminta tulisi näin turvatuksi.

On epärealistista puhua nyt tässä vaiheessa keskussairaaloiden aseman kirjaamisesta terveydenhuoltolakiin.

Mikäli Itä-Savon kunnat jäisivät Etelä-Savoon, kahden pienen toisiaan lähellä olevan ja hyvin samanlaisen toimintaprofiilin johdosta sairaaloiden työnjaosta sopiminen olisi haasteellista. Näin muistiossa todetaan.

On huomioitava, että leikkausten ja toimenpiteiden määrä Etelä-Savossa yhteensä molemmissa sairaaloissa on niin rajallinen, että se ei riitä kahden sairaalan jaettavaksi sitten, että keskittämisen lainsäädännössä yleisesti hyväksytyt ja erikseen asetetut kriteerit täyttyvät ja potilasturvallisuus on taattu.

Työnjakokeskustelua Etelä-Savossa on käyty vuosia sairaaloiden kesken, eikä se ole johtanut tuloksiin.

Näin ollen huomioiden koko lakiehdotuskokonaisuus sekä detaljilakien riippuvuus päälakien sisällöstä erityisesti sote-maakuntalaista ja sote- järjestämislaista, on epärealistista puhua nyt tässä vaiheessa keskussairaaloiden aseman kirjaamisesta terveydenhuoltolakiin. Siihen voi palata myöhemmin. Nyt on annettava lausunto, kumpaan maakuntaan Itä-Savon kunnat tulisi sijoittaa.

Näkemykseni mukaan hyvän lainvalmistelun perustein sosiaali- ja terveysministeriössä ja sote-ministeriryhmässä on arvioitu Savonlinnan keskussairaalan turvaamisen vaihtoehdot ja ratkaisu on kirjoitettu lakiluonnoksiin. Itä-Savon kunnat on sijoitettu Pohjois-Savon sote-maakuntaan. Tämä on turvallinen tie ja tälle on myös ministeriön tuki.

Savonlinnan keskussairaala tarvitsee kumppanikseen vahvan yhteistyökumppanin ja yksikön, jonka kanssa työnjako on mahdollista tehdä niin, että Savonlinnassa päivystyssairaala turvataan ja hyödyt tulevat molemmille osapuolille. Nykylainsäädännön mukaan yliopistosairaanhoitopiiri voi alueellaan pitää muitakin yhteispäivystysyksiköitä, kuin kantasairaalan. Etelä-Savon sote-maakunnassa tämä ei olisi mahdollista.

Mitä sitten uudistus vaikuttaa nykyisiin maakuntajakolain mukaisiin maakuntiin ja maakunnan liittoihin, kuntiin ja valtion aluehallintoon sekä niiden tehtäviin. Hallitusohjelmassa on todettu, että itsehallinnolliset alueet mahdollistavat vaiheittaisen siirtymisen monialaisiin maakuntiin. Asian selvittämiseksi valtioneuvosto asetti 11.6.2020 aluehallinnon ja monialaisten maakuntien selvitystyön, jonka toimikausi kestää 31.12.2020 saakka. Ratkaisut tehdään seuraavalla vaalikaudella.

Selvitystyön tavoitteena on selvittää, millä edellytyksin ja mitä tehtäviä kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta voitaisiin siirtää sote-uudistuksessa muodostettaville kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Maakuntaliitot ovat kuntayhtymiä.

Siis se hyvä, jota mm. nykyisestä organisaatioista on todettu saadun mm. hankerahoituksen kautta eri tahoille, voi muuttua siten, että välttämättä nämä vanhat tahot eivät olekaan sitä enää jakamassa. Tässä uudistuksessa on parasta olla vannomatta mihinkään olleeseen, sillä elämme muutoksessa ja alueen tuleva menestyminen on rakennettava tulevien rakenteiden mukaan.

Pekka Nousiainen

Maakuntaneuvos

Itä-Savon Sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja