Lukijalta: Tieteellisestä näkökulmasta saimaannorpan perinnöllinen ainutlaatuisuus on tosiasia

Tutkimuksissamme osoitimme, että erot saimaan-, laatokan- ja itämerennorppien välillä ovat niin suuria, että niiden syntyminen on vaatinut useita tuhansia vuosia aikaa.

Kotitarvekalastajaksi ja saimaanikoksi itseään tituleeraava Esko K. Tynkkynen on pahoittanut mielensä siitä, että suomalaiset perinnöllisyystieteilijät ovat osoittaneet, että saimaannorppa on perimältään hyvin erilainen kuin laatokan- ja itämerennorpat. Mielipidekirjoituksessaan (IS 8.9.2017) Tynkkynen vihjailee, että tutkijat olisivat vääristelleet tuloksiaan saimaannorpan ainutlaatuisuuden korostamiseksi.
Tynkkysen kirjoitus osoittaa, että hän aliarvioi uusimpien geneettisten menetelmien tehon eikä ymmärrä tieteenteon käytäntöjä, joten selvennämme alla näitä asioita.
Geneettinen teknologia on viime vuosina kehittynyt tasolle, jolla eliöiden perimästä saadaan valtavasti tietoa halvalla. Kun uusimmilla menetelmillä analysoidaan useita yksilöitä eri eläinlajeista tai saman lajin eri alueilla esiintyvistä erilliskannoista, voidaan laskea, kuinka kauan sitten lajit tai erilliskannat erosivat toisistaan.
Vuosina 2012–2015 julkaistuissa tutkimuksissamme osoitimme, että erot saimaan-, laatokan- ja itämerennorppien välillä ovat niin suuria, että niiden syntyminen on vaatinut useita tuhansia vuosia aikaa.

Esko Tynkkysen mainitsema emeritusprofessori Matti Saarniston alunperin vuonna 2011 esittämä hypoteesi (eli valistunut arvaus) siitä, että laatokannorppia olisi noussut Imatrankosken läpi Saimaaseen 1920-luvulle asti on siis väärä, koska sellainen liikenne näkyisi saimaannorpan perimässä (ks. kirjoituksemme IS 21.4.2017).
Olemme Tynkkysen kanssa täysin samaa mieltä Matti Saarniston huomattavista ansioista geologian tutkimuksen osalta, mutta genetiikan alalla Saarnisto ei ole asiantuntija.
Esko Tynkkysen väite siitä, että geneetikot valikoisivat tuloksiaan, on paitsi tökerö myös väärä, koska kaikki tutkimuksemme on julkaistu tieteellisissä julkaisusarjoissa. Ennen kuin tutkimus hyväksytään julkaistavaksi, ulkopuoliset arvioijat tarkastavat, että tutkimuksen aineisto on tarpeeksi kattava, että tilastolliset analyysit ovat oikein tehtyjä, ja että tulokset tukevat aineistosta tehtyjä johtopäätöksiä. Tämä ns. vertaisarviointikäytäntö on koko modernin tieteen voittokulun perusta.
Tieteelliset julkaisusarjat vaativat myös, että tutkimusten pohjana oleva aineisto julkaistaan internetissä artikkelien liitteenä.
Mikäli Esko Tynkkynen epäilee laskelmiemme oikeellisuutta, hän voi siis milloin vain tarkastaa analyysimme (alkuun pääsee osoitteesta www.jmeg.fi/valtonen.pdf).

Tieteellisestä näkökulmasta saimaannorpan perinnöllinen ainutlaatuisuus on siis tosiasia, mutta jokainen voi tietenkin esittää mielipiteensä nykyisten suojelutoimien riittävyydestä.
Ehdotamme kuitenkin, että kevätkesän parin kuukauden verkkorajoitusten murehtimisen sijaan Tynkkynen näkisi kuuttien ensimmäisten elinkuukausien turvaamisen positiiviset puolet: keväiset rajoitukset ovat nimenomaan verkkokieltoja, eivät kalastuskieltoja, joten vapaa-ajankalastajille tarjoutuu erinomainen tilaisuus harrastaa kymmeniä muita kiinnostavia kalastustapoja.

Tommi Nyman
Apulaisprofessori
Ympäristö- ja biotieteiden laitos
Itä-Suomen yliopisto

Mia Valtonen
Tutkijatohtori
Biotekniikan instituutti
Helsingin yliopisto

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.