Lukijalta: Köyhyys koskettaa monia suomalaisia – Lääke siihen on kokonaisvaltainen tuki

YK:n köyhyyden vastaista päivää vietettiin lokakuun 17. päivä. Tänä vuonna teemana oli äärimmäisen köyhyyden poistaminen.

On helppoa ajatella, että äärimmäinen köyhyys ei koske meitä täällä Suomessa. Kuitenkin tänäänkin noin 4 600 suomalaista on vailla asuntoa. Normaalivuosina ruoka-apuun turvautuu 100 000–200 000 asiakasta, ja kolme neljästä ruoka-aputoimijasta on havainnut asiakasmäärien kasvaneen kevään 2020 aikana.

Pitkäaikaisesti köyhien määrä on kaksinkertaistunut 1990-luvulta. Perusturvaamme voi siis pitää riittämättömänä.

Arvokas-ohjelma työskentelee 25 eri järjestöstä olevan hankkeen kanssa. Niiden kaikkien tavoitteena on vähentää eriarvoisuutta, ja köyhyys nousee työssä usein esiin. Köyhyys ilmenee esimerkiksi arvottomuuden tunteena, vetäytymisenä sosiaalisista tilanteista ja näköalattomuutena. Köyhyys eriarvoistaa ihmisiä, syrjäyttää ja näkyy ihmisten valinnoissa.

Yhdessä Arvokas-hankkeessa köyhyyden kokemusta kuvataan näin: ”Jos perhe on köyhä, lapsi oppii jo varhain tämän omaksi identiteetikseen. Hän ei voi tavoitellakaan parempaa elämää, koska ei tiedä siitä mitään.”

Köyhyys nähdään liian usein vain yksilön omien virheiden summana, ilman, että huomioidaan esimerkiksi yllättävien elämäntilanteiden vaikutusta tai huono-osaisuuden periytymistä.

Pirstaloituneen palvelujärjestelmän lisäksi tarvittaisiinkin kokonaisvaltaista ja riittävän pitkään kestävää apua monelle eri elämän osa-alueelle. Tätä tarjoamaan tarvitaan myös jatkossa hyvässä yhteistyössä toimivia järjestöjä ja julkista sektoria.

Pallottelu luukulta toiselle ei auta. Tarvitsemme toimintakulttuurin, jossa ihminen ei ole vain passiivinen avun vastaanottaja, vaan jossa jokaiselle syntyy kokemus omasta osallisuudesta. Hyviä malleja tähän löytyy järjestöjen työstä.

Kirsti Kuusterä

Ohjelmakoordinaattori

Arvokas-ohjelma

Suomen Setlementtiliitto ry

Mona Särkelä-Kukko

Järjestöjohtaja

Arvokas-ohjelma

Suomen Setlementtiliitto ry