Lukijalta: Mitä on kotivanhemmuus?

Ne, jotka eivät ole kotona lastensa olleet, eivät voi tietää, mitä kotivanhemmuus todellisuudessa on. Se on aamulla ajoissa heräämistä, koululaisten kouluun laittamista (riippuu tietenkin lasten iästä), aamupalan tekemistä, vaipan vaihtoa, siivousta, ulkoilua, ruoan laittoa pari kertaa päivässä ym. Lasten kanssa olemista ja heidän perushoidosta huolehtimista. Omalla kohdallani se tarkoittaa vielä omakotitalon töitä ja harrastuksiin kuskaamista, mieheni tehdessä vuorotyötä.

Minä teen tätä omasta vapaasta tahdostani, tekisin niin pitkään kun nuorimmainen täyttäisi kolme, jos taloudellisesti pystyisin.

Kaikille kotona lasten kanssa oleminen ei sovi, mutta meille jotka sitä tykkää tehdä, tulisi antaa siihen mahdollisuus. Kotivanhempana oleminen on verrattavissa päiväkotitätiin, mutta tietenkin pienemmässä ja vapaammassa mittakaavassa, riippuen lasten lukumäärästä.

Netissä oli kommentoitu kirjoitustani Itä-Savossa 24.10. niin, että ennen tehtiin lapsia rakkaudesta eikä rahasta.

Toivoisin kodinhoidon tukeen korotusta, mutta ei sen tarvitse olla satoja euroja. Pienikin korotus olisi tervetullut, rahastaa sillä tuskin kukaan haluaa.

Se on minun tapani osoittaa rakkautta ja välittämistä lapsilleni, että olen heidän kanssaan ja olen heille läsnä. Jokainen vanhempi osoittaa sen rakkauden omalla tavallaan, ei ole vain yhtä ja oikeaa tapaa.

Minusta se olisi rikkaus, jos haluaa ja taloudellisesti pystyisi olemaan lapsen kanssa kotona. Se vie välillä voimia, mutta toisaalta antaa rutkasti lisää voimaa ja iloa elämään, ja ennen kaikkea se antaa mahdollisuuden viettää enemmän aikaa lasten kanssa!

Eikä se, että haluaisin olla alle 3-vuotiaan lapseni kanssa kotona tarkoita sitä, että pitäisin häntä jotenkin pumpulissa. Ei todellakaan, sitä en halua.

Lapsien pitää antaa tehdä ja touhuta, ottaa kumpsuja ja pettymyksiä vastaan, oppia tekemisen ja kokeilemisen kautta kaikkea uutta.

Sama periaate minusta koskee myös teini-ikäisiäkin lapsia. Sain hyvän neuvon; luota heihin, mutta epäile kaikesta. Näin yritän toimia teini-ikäisten lasteni kanssa. En voi pitää heitä ns. talutusnuorassa, heidän pitää saada elää ja kokea nuoruus.

Mielenkiintoista olisi tietää, miten moni savonlinnalainen äiti tai isä jäisi alle 3-vuotiaan lapsen kanssa kotiin, jos kotihoidon tuki olisi isompi tai kaupunki maksaisi kuntalisää? Olisiko päivähoidossa vielä silloin yhtä täydet pienten ryhmät? Meidän kohdalla voi olla, että lähipäiväkodin pienten ryhmä on täysi (varoitus jo saatu), joten silloin päiväkotimatkasta tulisi 500 metrin sijaan 5 kilometriä.

Satu Tynkkynen
Savonlinna