Lukijalta: Saimaa-ilmiöstä maakunnan ja Itä-Suomen yhteistyön virittäjä

Olemme eläneet omassa maakunnassamme mielenkiintoisia aikoja. Mennyt kesä 2020 oli koronatilanteesta huolimatta hyvä muiden muassa alueellemme suuntautuneen runsaan kotimaisen matkailun kautta. Lisäksi saimme hyvän jatkon kulttuuripääkaupunkihankkeelle, joka tosin ei vielä ratkennut. Sen sijaan hallituksen jälleen tällä hallituskaudella valmistelema sote-uudistus on tuonut jännitteitä ja eripuraa kotikaupunkiini Savonlinnaan, maakuntaamme ja jopa maakuntarajojen yli.

Olemme Etelä-Savossa ja koko itäisessä Suomessa haasteellisessa tilanteessa, jossa keskeisin kielteinen muutossuunta liittyy väestön vähenemiseen ja ikääntymiseen. Erityisesti oma maakuntamme Etelä-Savo on viime vuosien sekä ennusteiden valossa maamme suurimpia väestön menettäjä. Suurin syy siihen on niin sanottu luonnollinen poistuma eli kuolleita on vuosittain selvästi enemmän kuin syntyneitä. Tämä luo taas ilmapiiriä, joka joskus ilmenee kärjistetysti ilmaistuna luovuttamisen henkenä ”kaikk´on mänt”.

Hallituksen sote-uudistus ei ole läheskään valmis, mutta tietty suunta siinä on otettu ja tuotu julki. Nyt on aika myös maakunnissamme mennä eteenpäin. Tarvitsemme vahvaa otetta tulevaisuuden rakentamiseen ja laajalla yhteistyöllä on siinä keskeinen rooli.

Saimaa-ilmiö eli kulttuuripääkaupunkihanke voi toimia oman maakuntamme ja koko hanketta koskevan alueen yhteistyön virittäjänä. Mahdollisimman laajan joukon keskinäinen yhteistyö ja eri alueiden yhteistyö tuo sellaista lisäarvoa, jota ei mitenkään muuten voida saada.

Monesti sitä pidetään vain puheena ja se päätyy useimmiten vain suunnitelmatasolle. Mutta se voi päätyä ja sen tulee päätyä myös konkretiaksi, yhteiseksi tekemiseksi ja yhteisiksi hankkeiksi, jopa yhteisiksi investoinneiksi.

Kulttuuripääkaupunkihankkeessa kulttuuri tulee ajatella mahdollisimman laajasti. Se on historiaa, luontoa, tapakulttuuria, ruokaa ja juomaa, monenlaista taidetta ja viihdettä, ”kansankulttuuria”, rakennuksia, ihmisiä, liikuntaa ja urheilua.

Meillä vahvuuksina ja maailmalta katsottuna erikoisuuksina ovat Saimaan upea järviluonto, metsät, puhdas ilma ja ravinto sekä sijaintimme ja historiamme idän ja lännen välimaastossa. Karjala ja lähinaapuruus Venäjän kanssa on otettava vahvasti huomioon, vaikka nyt liikkuminen rajan yli koronan vuoksi onkin hankalaa ja vähäistä. Kaikkia näitä on toki Saimaa-ilmiö-hankkeen valmistelussa otettukin huomioon.

Saimaa kaikkine siihen liittyvine asioineen antaa mahtavia mahdollisuuksia erottautua maailmalla.

Saimaa kaikkine siihen liittyvine asioineen antaa mahtavia mahdollisuuksia erottautua maailmalla ja saada matkailua edelleen meille kasvamaan. Se vaatii kuitenkin vahvempaa yhteistyötä eri alueiden toimijoiden kesken. Vaikka pidämmekin huolta luonnosta ja pidämme pieniä toimijoita arvossa, tarvitaan myös suurempia matkailun palvelupaikkoja. Ne voisivat olla eri toimijoiden yhteisiä hankkeita, jotta paikallisuus säilyisi. Ulkopuolisia investoijia voi olla hankala saada ja sellaisten toimijoiden kohdalla päätökset asioissa eivät ole omissa käsissämme.

Nyt ei siis kulunutta sanontaa käyttääkseni saa jäädä tuleen makaamaan. On otettava vahva suunta ja tahtotila hyvän tulevaisuuden rakentamiseen Etelä-Savolle ja Itä-Suomelle, koko Saimaan alueelle. Siinä Saimaa-ilmiö voi osaltaan toimia yhteistyön sytyttäjänä. Kulttuuripääkaupunkihanke (ECOC-2026) pitää saada toteutumaan! On samalla hyvä todeta, kuinka paljon hyvää tekemistä ja tulevaisuudenuskoa alueellamme jo on. Olkoot ne esimerkkeinä meille kaikille. Savonlinna ja Mikkeli sekä alueen kaikki kaupungit ja kunnat eivät ole kilpailijoita vaan toistensa kumppaneita ja erittäin tärkeitä toimijoita kaikessa tässä.

Mennäänpä siis ”tämän suon” yli niin että heilahtaa – kuitenkin niitä ”piiskatykkejä ja tankkeja” varoen!

Toivo Loikkanen

Rovasti

Etelä-Savon ja Itä-Suomen kansalainen

Savonlinna