Lukijalta: Taitetun indeksin poistaminen toisi valtiolle lisää verotuloja

Uudella hallituksella olisi nyt erinomainen mahdollisuus lisätä verotuloja korottamatta veroja.

Tämä toteutettaisiin poistamalla niin sanottu taitettu palkkaindeksi. Työeläkkeet palaisivat vuoden 1995 rakenteeseen ja samanaikaisesti työeläkkeisiin tehtäisiin keskimäärin kahdeksan prosentin tasokorotus.

Tämä toisi eläkkeensaajille lisää eläkettä 2,5 miljardia euroa ja valtion kirstuun miljardin lisää verotuloja. Verotuloilla valtio voisi korottaa myös kansan- ja takuueläkkeitä sekä oikaista indeksin rakennetta niin että palkkaindeksisidonnaista osuutta korotettaisiin 15 prosentilla.

Eläkeläisten ostovoiman kohoaminen vilkastuttaisi myös kotimarkkinoiden palvelu- ja tuotekysyntää. Se generoisi uusia työpaikkoja ja jatkuvaa verotuloa valtiolle.

Asiaa ei hallitus kuitenkaan näy vielä ymmärtävän. Kun perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja Ville Tavio kysyi 25.6. täysistunnossa, koska Rinteen hallitus aikoo auttaa työeläkeläisiä ja korjata pääministeri Paavo Lipposen aikoinaan tekemän taitetun indeksin, hallituspuolueiden edustajat purskahtivat nauruun.

Pääministeri selvensikin Taviolle, että ”mitään tällaista ei ole tulossa ja hallitus ei korjaa taitettua indeksiä”.

Taitettu palkkaindeksi otettiin Lipposen hallituksen keinovalikoimaan äärimmäisenä, korkeintaan 3—4 vuotta kestävänä väliaikaisratkaisuna 1990-luvun alussa. Valtio oli kaatanut noin 65 000 yritystä ja oli itse ajautumassa suoritustilaan.

Väliaikaisratkaisua on kestänyt 24 vuotta. Purkulupauksesta on jäljellä vain, että eläkerahastot ovat kasvattaneet varojaan 1995 vuoden 36 miljardista nykyiseen 202 miljardiin. Ansiotasoindeksi oli kasvanut vuoden 2018 loppuun mennessä 96,7 prosenttia, eläkeindeksi vain 48,8 prosenttia.

On äärimmäisen vaikea ymmärtää, miksei hallitusohjelmassa ole kirjausta taitetun indeksin poistamisesta.

Eläkejärjestelmämme tarkoitus ei ole kasvattaa kansallisvarallisuuttamme, sijoitettuna 75-prosenttisesti kansainvälisille pääomamarkkinoille, vaan huolehtia sukupolven, joka nosti Suomen yhdeksi maailman vauraimmista maista, vanhuuden päivistä.

Eläkeläisten painolastina ei ole vain heitä jatkuvasti köyhdyttävä taitettu indeksi, vaan myös eduskunnan päätös tasapäistää palkansaajat ja eläkeläiset siten, että eläkeläisten on maksettava kompensaationa palkansaajien maksamille työttömyys- ja työeläkemaksuille yli kymmenen prosenttia korkeampaa veroa kuin mitä vastaavasta palkkatulosta maksetaan.

Niinpä keskiverto, 1 500 euroa kuukaudessa eläkettä saava, maksaa eläkkeestään 14,5 prosentin veron, kun 1 500 euron kuukausipalkan veroprosentti on 4,5. Ja jos osa-aikatyössä kuukausitili jää alle 1 400 euron, veroprosentti on nolla.

Eläkeläinen maksaa vielä tuhannen euron eläkkeestäkin veroa useita prosentteja. Valtio rikkoo perustuslakia, jonka mukaan kansalaisia ei saa asettaa erilaiseen asemaan esimerkiksi iän perusteella.

Tämäkin toimi vähentää 1,4 miljoonan eläkeläisen vuotuista ostovoimaa noin 2,5 miljardilla.

Heikki Elonheimo

Jyväskylä