Lukijalta: Viljele ja varjele — pidetään koko Suomi asuttuna

Tulevista eduskuntavaaleista on tehty milloin ilmastovaaleja, milloin koulutusvaaleja ja myös maahanmuuttovaaleja. Välillä ehdokkailta tivataan, pitäisikö lihansyönti panna verolle.

Suurin osa meistä uskoo, että helleaallot, tulvat ja myrskyt yleistyvät, jäätiköt sulavat ja merenpinta nousee, ellei ilmastonmuutosta saada kuriin. Samalla viljelyolot heikentyvät globaalisti, ja kotimaisen ruuantuotannon merkitys kasvaa. Laitettiinpa brasilialaiset pihvit verolle tai ei, kotimaisen ruuan saatavuus on varmistettava.

Suomalaisten viljelijöiden satovahinkovakuutusten rakennetta on pitkällä tähtäimellä muutettava niin, että viljelijöiden ohella myös suuren osan voitosta keräävät elintarviketeollisuus ja vähittäiskauppa velvoitetaan rahaston kautta osallistumaan vakuutusmaksujen maksamiseen.

Lihaveron sijaan Kristillisdemokraatit ovat esittäneet, että hedelmien ja vihannesten arvonlisäverotusta kevennettäisiin nykyisestä 14 prosentista 10 prosentin verokantaan. Kansanterveydellisten vaikutusten lisäksi tämä hevi-ale olisi myös pieni askel ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Valtion harjoittama keskittämispolitiikka uhkaa näivettää kasvukeskusten ulkopuolelle jäävän Suomen samalla, kun kasvukeskuksiin muuttavat kärsivät kohonneista elinkustannuksista ja asuinympäristönsä heikkenemisestä.

Aluepolitiikan suunta on käännettävä, ja keskittäminen kasvukeskuksiin on pysäytettävä. Kuntataajamien, seutukaupunkien ja maaseudun lähipalvelut on turvattava kaikille kansalaisille. Koko Suomi on pidettävä asuttuna, vaikka valtio joutuisi maksamaan siitä. Tätä mieltä oli myös neljä viidestä suomalaisesta Ylen viime kesänä teettämässä kyselyssä.

Viime vuosina kehitys Suomessa on kuitenkin ollut päinvastaista, mistä eräs räikeimpiä esimerkkejä on Itä-Suomen yliopiston hallituksen keväällä 2016 tekemä päätös keskittää opettajankoulutus Savonlinnasta Joensuuhun.

Väki vähenee kasvukeskusten ulkopuolella myös siksi, että syntyvyys laskee Suomessa kahdeksatta vuotta peräkkäin. Perhepolitiikalla voidaan vaikuttaa syntyvyyteen. Perhettä koskevat päätökset on parempi tehdä oman keittiön pöydän ääressä kuin Arkadianmäellä tai työmarkkinajärjestöjen pöydissä. Kristillisdemokraatit onkin ehdottanut ns. taaperobonusta, jossa ansiosidonnaisia vanhempainpäivärahoja seuraisi lapsikohtainen hoitoraha.

Meidän vastuullamme on myös ympäröivästä luonnosta ja maapallon hyvinvoinnista huolehtiminen. Luonnonvaroja on käytettävä vastuullisesti, ja luonnon monimuotoisuus on säilytettävä. Emmehän halua varastaa tulevilta sukupolvilta? Kestävässä luontosuhteessa olennaisinta on kuluttamisen vähentäminen. Viljelemällä ja varjelemalla, ottamalla luonnon huomioon ja turvaamalla kotimaisen elintarviketuotannon pidämme myös maaseudun elävänä ja koko Suomen asuttuna.

Jouni Koskela
Eduskuntavaaliehdokas,
Kristillisdemokraatit
Savonlinna

Luetuimmat

Kommentoidut