Lukijalta: Ruokailija osaa päättää, mitä suuhunsa laittaa

Jokaisen suomalaisen tulee voida päättää itse siitä mitä syö. Ravitsemussuosituksilla ja julkisilla ruokapalveluilla tuetaan terveellisen ja monipuolisen ruokavalion toteutumista.

Maito ja liha ovat tärkeä osa monipuolista suomalaista ravitsemusta, ruokakulttuuria ja makutottumuksia. Ne sisältävät meille kaikille tärkeitä ravintoaineita, eikä niitä ole ravitsemuksen osalta helppoa korvata yksittäisillä kasvispohjaisilla tuotteilla.

Erityisesti kasvavat lapset ja nuoret sekä ikäihmiset ovat julkisten ruokapalveluiden erityisryhmiä, joille ravitsemuksellisten tarpeiden täyttyminen ja ruuan maittavuus on syytä huolellisesti varmistaa.

Ruuantuotannon päästöissä ei tällä hetkellä huomioida juuri lainkaan maaperän ja kasvuston sitomaa hiiltä. Maaperään jäävää hiilen määrää tutkitaan parhaillaan useassa tutkimushankkeessa Suomessa ja maailmalla. Myös päästökertoimia tarkennetaan.

Kuluttajien mahdollisuuksia ravitsemussuositusten mukaiseen lihan- ja maidon kulutukseen ei tule poliittisin päätöksin rajata varsinkaan nyt, kun oma maataloutemme on pyrkimässä kohti hiilineutraaliutta näiden tutkimusten tuloksia hyödyntäen.

Maidon ja lihan vähentämisen ilmastovaikutukset jäävät käytännössä hyvin vähäisiksi verrattuina vaikkapa kuntien energiaratkaisujen vaikutuksiin. Esimerkiksi Helsingin kaupungin osalta ei ole tehty selkeitä laskelmia eläinperäisten tuotteiden vähentämisen todellisista ilmastovaikutuksista.

Tuotantoeläinten terveys sekä elintarviketurvallisuus ovat Suomessa huippuluokkaa. Me emme typistä broilereiden nokkia ja katko sikojen saparoita.

Ilmastovaikutusten arviointia hämärtää myös se, että kilo tai litra korvaavaa tuotetta ei todennäköisimmin myöskään ole ravitsemuksellisesti vertailukelpoinen Suomessa tuotettuun kiloon lihaa tai litraan maitoa.

Tuotantomme on kansainvälisessä vertailussa hyvin ekologista ja ruokamme puhdasta. Meillä on kotieläintuotantoon runsaat ja puhtaat vesivarat sekä puhdas maaperä ja ilma. Luonnon monimuotoisuutta lisäävät pientareiden suuri määrä pienehköillä lohkoillamme ja metsien ja järvien reunamilla.

Tuotantoeläinten terveys sekä elintarviketurvallisuus ovat Suomessa huippuluokkaa. Me emme typistä broilereiden nokkia ja katko sikojen saparoita. Elintarvikkeissamme ei ole salmonellaa ja ruokamme alkuperä on jäljitettävissä.

Me emme käytä antibiootteja eläimille ennaltaehkäisevästi vaan annamme niitä ainoastaan sairaille eläimille. Näin huolehdimme myös kansanterveydestä ehkäisemällä superbakteerien leviämistä.

Maidon- ja lihantuotanto muodostavat valtaosan maataloutemme tulovirroista ja niillä on merkittävä vaikutus maamme elintarvikealaan, työllisyyteen, huoltovarmuuteen sekä maaseudun elinvoimaisuuteen, monimuotoisuuteen ja maalaismaisemaan.

Maataloustuotantomme mukautuu kulutuskysynnän muutoksiin. Suomalaiset viljelijät ovat sitoutuneita kehittämään tuotantoaan entistä ilmastoviisaammaksi, mutta jos tilat ajetaan poliittisin päätöksin entistä ahtaammalle, ei rahaa jää riittävästi tarvittaviin ilmastotoimiin.

Kunnat ja julkiset hankintaorganisaatiot, kuten kuluttajatkin, voivat pienentää ruuan ilmastovaikutuksia parhaiten suosimalla puhtaita, tuoreita ja kotimaisia raaka-aineita, niin kasviksia kuin kotieläintuotteita, ja vähentämällä ruokahävikkiä.

Kirsti Laamanen
Puheenjohtaja
MTK-Punkaharju

Sari Saari-Muhonen
Puheenjohtaja
MTK Savonlinnan seutu

Vesa Kallio
Toiminnanjohtaja
MTK-Etelä-Savo