Lukijalta: Hetki lyö Itä-Suomen liitolle

Koronaa voi joko syyttää tai kiittää monesta muutoksesta. Kohdallani se on antanut aikaa syventää näkemyksiäni, ajatella asioita uusiksi.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen uusin esitys sote-, ja maakuntauudistuksesta kristallisoi lopullisesti näkemykseni uuden, vahvan Itä-Suomen liiton tarpeellisuudesta.

Hallituksen esitykseen sisältyvä mahdollisuus Itä-Savon eli Savonlinnan seudun kuntien suuntautumiselle yhteistyöhön Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin ja maakuntaan suorastaan ohjaa maakunta-, ja kuntapäättäjät uuden pohdintaan.

Valtiovalta on viisaasti aiemminkin hoksauttanut parempaan yhteistyöhön. Esimerkiksi käy Itä-Suomen yliopiston syntyminen.

Lievä pakko ja paine oli paras lääke yhdistymiselle. Historiikit voidaan sitten kirjoittaa pääosin oman kyvykkyytemme ylistyksiksi.

Nyt tarvittaisiin Pohjois- ja Etelä-Savon poliittisten dinosaurusten ja tulevaisuuden vastuunkantajien yhteistä hoksnokkaa.

Jos ministeri Kääriäinen, valtiopäiväneuvos Rajamäki vahvistettuna Eestilällä Ylä-Savosta sekä Etelä-Savosta ministerit Leppä ja Kosonen sekä vaikutusvaltainen Häkkänen kokoavat joukkonsa sekä katsovat tulevaisuutta isolla sihdillä, niin siellä pitäisi näkyä vähintään kahden maakunnan yhteinen liitto, Itä-Suomen liitto.

Tuohon liittoon saattaa solahtaa mukaan ennen pitkää Ohtaansalmen itäpuolinenkin maakunta. Ei kaksi ilman kolmatta ja tarpeellista voimaa.

Tärkeintä on nähdä aidot, isot ja vaativat Itä-Suomen haasteet. Toimia niiden ratkaisemiseksi ilman osaoptimointia ”mitä meille saamme ekaksi ja minne sijoittuu uuden liiton pääkonttori.”

Monipaikkaisuus ja etätyö ovat jo tätä päivää ja tulevaisuutta. Valtion ja kuntien tupia löytyy riittävästi suurkokouksille.

Jo kahden maakunnan uusi Itä-Suomen liitto olisi rata-, tie- ja lentoliikenneverkon edistämisessä, niin sisäisesti alueellamme kuin valtakunnallisesti, varmuudella vahvempi ja uskottavampi.

Samoin tärkeimmän pysyvän pärjäämisen kivijalkamme, luonnonvara-biotalouden edistäminen, sekä vientiteollisuuden edelleen kehittäminen olisi yhteisten laajempien resurssien kohteena Itä-Suomessa aidosti.

Laajentunut vaalipiiri toisi laajempaa vastuuta ja avaruutta ajatuksiin itäsuomalaisuudesta.

Nyt vaan saattaa käydä niin, että koronavirus voi johtaa ”väljäilyyn” itse toiminnassa.

”Toentaako tuota hötkyillä” valtaa ajatuksia. Pärjätäänhän sitä näinkin ja ollaan muodollisesti hyvissä väleissä, kevyesti toisten hankkeita tukien.

Juuri nyt olisi toimittava. Nyt on tilaa ja tarvetta isolle ja tarpeelliselle maakuntauudistukselle.

Itä-Savon kuntien tilanne sote-uudistuksessa toimii katalyyttina paljon isommalle tiikerinloikalle.

On mahdollista rakentaa uskottava Itä-Suomi kansallisen ja kansainvälisen sarjan edunvalvontaan. Olen toiveikas, että mannerlaatat saattavat liikkua nopeastikin tässä asiassa.

Perustan näkemykseni siihen, että monet keskeiset raskaan sarjan päättäjät kahden kesken näkevät asian samoin. Ääneen ei puhuta, ainakaan vielä.

Ei kannata ujostella, puuttuu vain ryhtyminen.

Maakuntahallituksen ja -valtuustomme puheenjohtajat, ministeri ja valtiopäiväneuvos, käykää joukkojenne eteen Itä- Suomen liiton rakentamiseksi.

Jussi Huttunen

Maakuntaneuvos

Siilinjärvi