Lukijalta: Savonlinnan sote-palvelut turvattava jatkossakin – Hallitus ei ole halunnut lakkauttaa Savonlinnan sairaalaa, vaan antaa sille jatkoaikaa

Marinin hallitus antoi joulukuussa eduskunnalle esityksensä koskien sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoite on parantaa erityisesti perustason palveluiden saavutettavuutta ja tasa-arvoa, lisätä järjestelmän kustannustehokkuutta sekä sujuvoittaa hoitoketjuja. Ensimmäistä kertaa lailla määriteltäisiin myös riittävää julkista palvelutuotantoa ja laitettaisiin rajoja sote-palveluiden suurille ulkoistuksille.

Savossa huomio on kuitenkin kiinnittynyt paljolti tulevaan hyvinvointialueiden aluejakoon. Helsingin Sanomat (13.1. Savonlinna pelkää yhä sairaalansa puolesta) kirjoitti Savonlinnassa käynnissä olevasta kuohunnasta ja savonlinnalaisten pelosta sairaalansa kohtalosta.

Itä-Savon alueella tunteita on erityisesti nostattanut Savonlinnan sairaalan kohtalo uudistuksessa ja se, mihin hyvinvointialueeseen alue jatkossa kuuluu. Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueella on esitetty toiveita liittyä Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen, sillä pohjoisen suunnan uskotaan turvaavan sairaalan tulevaisuus ja hoitoketjujen toimivuus.

Hallituksen esittämässä aluejaossa Etelä-Savon hyvinvointialue koostuu nykyisistä Itä-Savon ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueesta. Hallituksen esitys on kompromissi: siinä Itä-Savo suuntautuu etelään ja Savonlinnan sairaalan jatko turvataan tuleville vuosille. Eteläistä suuntautumisratkaisua perustelee hyvinvointialueiden väestötasapaino.

Hallituksen esityksen mukaan tuleva Etelä-Savon hyvinvointialue voisi ylläpitää useampaa kuin yhtä ympärivuorokautisesti päivystävää yhteispäivystysyksikköä sairaaloidensa yhteydessä vuoden 2032 loppuun saakka. Tämä mahdollistaisi keskussairaalatasoisen erikoissairaanhoidon, mukaan lukien tietyn leikkaustoiminnan, jatkumisen hyvinvointialueen molemmissa sairaaloissa ainakin siihen saakka.

Hallitus ei ole halunnut lakkauttaa Savonlinnan sairaalaa, vaan antaa sille jatkoaikaa. Jos tätä poikkeussäännöstä, tai virallisesti siirtymäaikaa, ei olisi tehty, olisi Savonlinnan sairaalan toimintoja ajettu alas lähivuosina. Siirtymäaikasäädöksen turvin sairaalan nykyisten toimintojen ylläpitäminen on mahdollista ainakin kymmenen vuotta uuden lain voimaantulon jälkeen. Tämä ajanjakson aikana voidaan kehittää hyvinvointialueen yhteistoimintaa ja sairaaloiden työnjakoa sekä etsiä toiminnallisia ja lainsäädännöllisiä ratkaisuja Savon alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen ja sairaaloiden työnjakoon.

Vasemmistoliitolle yksi kynnyskysymys hallituksen sote-neuvotteluissa oli, että Savonlinnan sairaalan toiminta voi jatkua. Päätetty poikkeussäännös mahdollistaa sairaalan jatkon tulevina vuosina ja pysyvän ratkaisun hakemisen sairaaloiden väliseen työnjakoon. Toivomme, että tänä aikana löytyy ratkaisu, joka turvaa Savonlinnan sairaalan toimintaa myös vuoden 2032 jälkeen. Toivomme, että tulevalla Etelä-Savon hyvinvointialueella päästäisiin tekemään sote-valmistelua hyvässä yhteistyössä alueen kuntien ja kaupunkien kanssa.

Jos tätä poikkeussäännöstä, tai virallisesti siirtymäaikaa, ei olisi tehty, olisi Savonlinnan sairaalan toimintoja ajettu alas lähivuosina.

Hanna Sarkkinen

Kansanedustaja,

sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen (vas.)

Oulu

Matti Semi

Kansanedustaja,

hallintovaliokunnan jäsen (vas.)

Varkaus

Uusimmat uutiset

Kommentoidut