Lukijalta: Raipparuotsi estää pahimmillaan opiskelijoita valmistumasta tai hidastaa opiskelua tarpeettomasti

Virkamiesruotsin vaatimus estää asiallisen ja järkevän keskustelun ruotsin kielen asemasta. Virkamiesruotsin poistaminen olisi toteutettava nopeasti.

Usein perustellaan virheellisesti, että ruotsin pitää olla pakollinen oppiaine, koska Suomi on kaksikielinen maa.

Suomi ei ole kaksikielinen, vaan monikielinen maa, jossa puhutaan jo yli 150 eri äidinkieltä.

Suomenkielisiä on 89 prosenttia ja ruotsinkielisiä 5,3 prosenttia. Muiden kieliryhmien osuudet kasvavat kahden pääryhmän osuuksien pienetessä.

Ruotsin pakollisuutta voisi ehkä perustella sillä, että perustuslaissa Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi.

Tämäkin peruste ontuu, sillä oli hyvin lähellä toteutua, että Suomen ensimmäiseen hallitusmuotoon olisi kirjattu suomi maan ainoaksi viralliseksi kieleksi.

Perustuslakikomitea laati vuosina 1917—1919 neljä hallitusmuotoluonnosta.

Kolmeen ensimmäiseen kirjattiin suomi ainoaksi viralliseksi kieleksi. Kuitenkin neljänteen versioon ja hyväksyttyyn vuoden 1919 hallitusmuotoon ruotsi lisättiin viralliseksi kieleksi Ruotsalaisen kansanpuolueen ja ruotsinkielisten painostuksen ja uhkailun vuoksi.

Ennen peruskoulu-uudistusta alle 40 prosenttia koululaisista opiskeli ruotsia.

Kielipolitiikkaan vaikutti myös kyseenalainen kabinettipäätös, jossa ruotsista tehtiin pakollinen oppiaine uuteen peruskouluun 1970-luvulla.

On outoa, että Johannes Virolainen ja Jan-Magnus Jansson pääsivät sooloilemaan ohi puolueiden ja asiantuntijoiden yksimielisesti hyväksymän sopimuksen, jossa englannin kielestä piti tulla pakollinen kieli peruskouluun.

Kaikki puolueet ”ostettiin vapaiksi” sopimuksesta lupaamalla niille erilaisia ”poliittisia hyvityksiä”.

Kaikki muut siis voittivat, paitsi suomenkieliset koululaiset ja opiskelijat. Heidän harteilleen painettiin pakkoruotsin viitta.

Ennen peruskoulu-uudistusta alle 40 prosenttia koululaisista opiskeli ruotsia. Nyt siitä tuli jokaiselle pakollinen.

Kunnille on annettu mahdollisuus miettiä osallistumista kielikokeiluun, jossa osa kouluista ja oppilaista voi valita jonkin muun kielen ruotsin tilalle.

Keskustelua häiritsevät kehäpäätelmät; kuten ”opiskelija ei pääse opiskelemaan yliopistoon tai ainakin hän joutuu sitten jatko-opinnoissa lukemaan ruotsia”.

Tämän syy on  viheliäinen, suomenkielisiä alistava virkamiesruotsin vaatimus.

Virkamiesruotsin poistaminen olisi toteutettava nopeasti, sillä raipparuotsi estää pahimmillaan opiskelijoita valmistumasta tai hidastaa opiskelua tarpeettomasti. Tiedossani on useita esimerkkejä.

Lisäksi virkamiesruotsin vaatimus estää asiallisen ja järkevän keskustelun ruotsin kielen asemasta.

Mikäli 1919 hallitusmuotopäätös ja peruskoulu-uudistus olisivat toteutuneet enemmistön tahdon mukaisesti, ei ruotsilla olisi nyt ylikorostunut asema kaikessa.

Samoin koulujen kielitarjonta olisi nykyistä monipuolisempi.

Leo Havukainen
Valtiotieteiden maisteri
Mikkeli