Lukijalta: Etelä-Savon tiedeseura ry:n aloite ja Taidelukion nykytilanne

Pasi Raikisto kirjoitti osuvan kirjoituksen Savonlinnan tilanteesta. Osallistuin itse kesällä 2017 Pasin mainitsemaan aivoriiheen. Etelä-Savon tiedeseura ry. oli tehnyt ison työn suunnittelemalla uudenlaisen, verkostomaisella yhteistyöllä toimivan osaamiskeskittymän perustamista Savonlinnaan. Asiaan luvattiin tosiaankin loppupuheenvuoroissa palata, mutta niinhän ei ole käynyt. Tämä tarttumattomuus on mielestäni yksi esimerkki siitä, että Savonlinna alkaa pelottavan usein hakeutua kohti keskinkertaisuutta.

Itse työstin aivoriihessä käsiteltyjä asioita viranhaltijana kevään 2018 aikana. Tuolloinhan meillä oli tiedossa, että Savonlinnan Taidelukion kuvataidelukio maan parhaana kuvataidelukiona valittiin koko maasta 11 kehittäjälukion joukkoon.

Silloin kävin keskustelua elinkeinopalveluiden kanssa ajatuksella, saisiko kaupunki aikaiseksi ainakin lupauksen siitä, että kuvataiteen (laajasti ymmärrettynä) osaajille järjestettäisiin työskentelytiloja ja mahdollisia vaihtuvien näyttelyiden tiloja, jos he tänne päättäisivät muuttaa lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa. Tähän ajatukseen tartuttiin innokkaasi, kiitos siitä, mutta minuun ei sitten kuitenkaan ole sen jälkeen otettu yhteyttä. Elinkeinotoimen tulisi mielestäni olla yli-innokas tällaisissa perustelluissa avauksissa.

Olemme kevään 2018 jälkeen jättäneet tarkan kehittämissuunnitelman kehittämistehtävämme toteutuksesta opetus- ja kulttuuriministeriöön. Siellä on neljä suurempaa prosessia, joista nämä työskentely- yms. tilat liittyvät ns. alumni-aihioon.

Alustavat värväykset on tehty ja aivan lähiaikoina aloitamme systemaattisen alumnien kokoamisen. Tässä oli se juju, johon elinkeinotoimen olisi pitänyt tarttua. Yhteydenottojemme yhteydessä haluaisimme kovin informoida näitä Taidelukion käyneitä siitä, että Savonlinnan kaupungilla olisi tarjota visuaalisen kulttuurin osaajille työskentelytiloja ja näyttelytiloja. Näillä henkilöillä on arvatenkin vahva rakkaus entistä koulukaupunkiaan kohtaan, koska sieltä on tullut ainakin osa siitä osaamisesta, joka on sitten kantanut heidät haluamiinsa tehtäviin.

Kuten tunnettua, luovien alojen yritystoiminta on yksi vahvimmin kasvavia talouselämän aloja.

Taidelukio saa vuosittain 185 000 euroa ylimääräistä valtionosuutta tämän tehtävänsä toteuttamiseksi vuoteen 2025 saakka Tässä rahoituksessa ei edes ole kaupungin omavastuuosuutta. Riihikuivaa rahaa siis noiden vuosien aikana yhteensä 1 295 000 euroa. Tällä esim. varustetaan täydennyskoulutustilat Taidelukion toimitiloihin ja näiden koulutusten sisällöt suunnitellaan Aalto- ja Lapin yliopistojen sekä Kuvataideopettajat ry:n kanssa. Nämä tilat olisivat sitten yksi lisäresurssi, joka olisi näiden visuaalisen kulttuurin osaajien käytössä.

On syytä muistaa, että Savonlinnan Taidelukiossa toimii myös musiikkilukio. Meillä on siis kaksi erityistehtävää ja tällaisia lukioita maasta löytyy vain kolme. On syytä tiedostaa, että Taidelukion musiikkilukio on nyt Savonlinnan sivistystoimen päätösten johdosta maan ainoa musiikkilukio, johon ei ole syöttöä oman kunnan perusopetuksesta.

Silloin toimialapäällikkönä oli Kankkusen Markku, joka halusi musiikkiluokkien sijaan alun perin erillisen urheiluyläkoulun Savonlinnaan. Päättäjien vastustuksesta johtuen se sitten supistui urheiluyläkouluksi. Oopperakaupungista siis pois musiikkiluokat, jotta voitaisiin keskittyä täällä divarikaupungissa urheiluun. Hmm, otettiinko taas askel keskinkertaisuuden suuntaan. Luulisi, että kaupunki olisi oppinut koulumenetyksistään jotakin, mutta näyttää, ettei valitettavasti ole.

Kuten tunnettua, luovien alojen yritystoiminta on yksi vahvimmin kasvavia talouselämän aloja ja haluaisin, että Savonlinna saisi siitä oman siivunsa. Sähköposti- ja soittelukierroksemme alkaa helmikuun jälkipuoliskolla eli elinkeinotoimi ehtii hyvin vielä vastauksensa antaa.

Reima Härkönen
rehtori
Savonlinnan Taidelukio,
kaupunginvaltuutettu (kesk.)

Uusimmat uutiset

Kommentoidut